Nick Caven ja Warren Ellisin soundtrack elokuvaan The Road on hienointa leffamusiikkia mitä olen kuullut pitkään aikaan.
Cormac McCarthyn Pulitzer-palkittuun romaaniin perustuvaa Tie-elokuvaa on ehditty jo ylistää ympäri valtakunnan. Rainan toimituksen puolesta kävi katsomassa AD:mme Iina, joka kehui pätkän maasta taivaisiin. Olihan se sitten itsekin käytävä katsomassa, ja totta tosiaan, isän ja pojan henkiinjäämistaistelu maailmanlopun jälkimainingeissa on yksinkertaisesti sydäntäriipaisevan koskettavaa katsottavaa.
Elokuvan musiikista yhdessa Warren Ellisin kanssa vastannut Nick Cave on luonnehtinut elokuvaa näin:
“Elokuva kertoo menetyksestä, puutteesta ja poissaolosta. Vaimon ja äidin poissaolo näkyy elokuvan jokaisessa kuvassa. Koko elokuvan rakenne pyörii äidin ja vaimon poissaolon synnyttämän tuskan ympärillä. Musiikki on sävelletty reaktiona elokuvalle. Kevyt ja piinaava musiikki, jonka sydämen muodostaa poissaolo ja menetys.”
Vaikka maailmanloppu ei aivan vielä ole oikeasti käsillä, ulkona on ainakin tällä hetkellä niin masentavan pimeää, että tämä levy saa paikkansa autostereoistani kevääseen asti. On aika raivata tie kotiin.
anna
Posted by Anna
Tagit: arvostelut, elokuvat, musiikki, viihde
