Loma jatkuu komeassa seurassa. Ainoa huolenaiheeni on suklaarasia, jossa on enää kaksi pahanmakuista minttusuklaata jäljellä. Pitääkö tässä pukea päälle ja tarpoa kauppaan hakemaan täydennystä?

Haastattelu ei kuitenkaan vienyt koko päivää, joten minulla oli aikaa koluta Köpistä. Homma meinaisi lähteä käsistä, kun huomasin Strøget-kadulla yhden lempikaupoistani. Onneksi sain hillittyä itseni: mukaan tarttui vain yksi punainen t-paita ja vaaleansininen clutch-laukku. Olen sitä mieltä, että meidän pitäisi tehdä adressi, jotta saisimme tuon COS-liikkeen myös Suomeen!

Pieni lepohetki ostosten lomassa näyttää tältä.

Suosittelen Köpiksen suurta ostoskatua kaikille kaupunkiin suuntaaville. Kannattaa pitää silmät auki myös poikkikaduilla. Esimerkiksi osoitteessa Krystalgade 7 sijaitsevasta Wood Wood -merkin liikkeestä saattaa tehdä löytöjä niin naiselle kuin miehelle. Liikettä vastapäätä on myös tosi kiva vintage-kauppa, jonka nimen unohdin tietysti ottaa ylös.

Jos vietät Köpiksessä myös iltaa, kannattaa käydä Byens Kro -baarissa. Se on kuulemma Kööpenhaminan yöelämän must-kokemuksia. Baari sijaitsee keskustassa osoitteessa Møntergade 8. Siellä voi muun muassa nauttia Royal Danish Art Academy -koulun oppilaiden taiteesta oluenjuonnin lomassa.

Byens Kro -baari päivänvalossa.

Yksi asia, mihin kaupungissa ihastuin, oli se, että polkupyöriä oli joka paikassa. Toivottavasti jonakin päivänä me tajuaisimme ottaa oppia tanskalaisten pyöräilykulttuurista!

Päivän kruunasi tapaaminen The Script -yhtyeen Glenin kanssa. Lue marraskuun Cosmosta, mitä bändille kuuluu!

Glen lähetti Cosmon lukijoille terveisiä!!

Kuva (c) Jussi Hellsten

Poppi-prinsessa Robynista on todellakin kuoritunut tähti, ainakin elkeet olivat sen mukaiset… Haastattelut viivästyivät runsaasti aikataulusta, eikä tähti muutenkaan tuntunut olevan parhaimmalla päällä. Tosin, haastattelu tehtiin pienessä ikkunattomassa kontissa päälavan takana, joten kuumuus ja pauhaava musiikki saattoivat toki vaikuttaa asiaan. Robynin levytrilogian toinen osa, Body Talk pt. 2, julkaistaan 6.9. Olen saanut kuulla levystä jo hieman maistiaisia ja täytyy sanoa, että yhtä timanttista kamaa on luvassa kuin ensimmäiselläkin albumilla. Me likey!

Kuva (c) Vilhelm Sjöström

Eeva ahkeroi Flowssa runsaasti CosmoTV-materiaalia, joten videohaastatteluja on luvassa pitkin syksyä. Ensi viikolla luvassa ainakin tyyligallupia ja ihanan Villa Nahin haastattelu. Jos syksyn muoti askarruttaa niin kannattaa klikata heti CosmoTV:n puolelle. Sieltä löytyy nimittäin nyt tyylivinkkiä syyskeleihin.

Tyhjä moottoritie, aurinko laskee, avonaisesta ikkunasta tuivertaa lempeä kesätuuli ja sämpylän moottori murisee… Löytyisikö tähän tilanteeseen muka parempaa matkamusaa kuin kokoelma rockabilly-klassikoita!

Anteeksi, en voi tälle mitään! Raptorin Sekoelma-albumi on Se levy, jonka laitan täysillä soimaan, kun kaipaan tsemppiä hikiseen toimistohommaan. Oi Beibi ja Debi Gipson ovat tietysti teinivuosieni soundtrack, mutta hyvin tuntuu uppoavan tämä uusikin setti.

Jufo III:n haastattelun voit muuten lukea tulevasta Cosmosta. Totean vain, että sedät jaksavat heilua..

PS. Psssst! Huomasin että Hanna laittoi juuri Tyylitutkan puolelle arvontaa pystyyn. Lisäksi vielä olisi hyvät mahdollisuudet voittaa myös herkullisiä Pringlesejä!

Myös mimmin tyyli on vaihtunut täysin: rastat ovat vaihtuneet tummaan pehkoon ja löysät housut naisellisempaan tyyliin ja kynsilakkaan. Kalliolaiskahvilassa meitä odottikin ihana metsänkeijumainen ilmestys.

Mariska jaksoi viikkoja kestäneestä haastattelurumbasta (hän kiiti heti meidän jälkeemme Pasilaan ylex:n tentattavaksi) ja vesisateesta (Mariska oli pyörällä liikenteessä) huolimatta hymyillä myös kuvaajalle.

Australialainen laulaja-lauluntekijä Sia on kovaa vauhtia nousemassa hittilistojen kärkeen. Nasevaa ja omaperäistä pop-musiikkia tekevä artisti julkaisee toisen soololevynsä We are born kesäkuussa. Cosmo otti selvää värikkäästä artistista.

Millainen levy We Are Born on?

Olen koonnut levylle parhaimpia kappaleitani viimeisen kuuden vuoden ajalta, joita ei ole aiemmin voitu julkaista. Levy-yhtiössa mietittiin, miten minua lähdettäisiin markkinoimaan ensimmäisen, vuonna 2008 ilmestyneen levyni jälkeen.  Ajattelimme, että tällainen läpileikkaus musiikistani on hyvä tapa tuoda esille sitä, millainen artisti olen.

Kertooko kappaleet omasta elämästäsi?

Kaikki mitä kirjoitan kertoo samoista asioista, ne vain kootaan jokaiselle levylle erilaiseen pakettiin. Kappaleissani käsittelen esimerkiksi kuolemanpelkoa, sitoutumisongelmia, rakkauden löytämistä tai sen menettämistä ja ylipäätään arikipäiväisiä asioita. Imen vaikutteita elämästäni. Olen persoonana todella kaksijakoinen ja herkkä. Värikkyys tyylissä johtuu varmaankin australialaisuudestani.

Miten eroat muista laulaja-lauluntekijöistä?

Ainoa ero on oikeastaan se, että minä kerron totuuden siitä, millaista tämä on ihan oikeasti. Kaikki eivät välttämättä pidä siitä. En teeskentele pitäväni juopuneista ja hysteerisistä faneista, enkä kuvittele että olen jotenkin korvaamaton – menestykseni on myös tehokkaan markkinoinnin ja mainostamisen ansiota.

Olet kirjoittanut biisejä mm. Christina Aguileralle.

Kappaleiden kirjoittaminen muille on mukavaa, haluan tulevaisuudessa tehdä myös sitä. Toki toivon että soolourani ottaa tulta alleen, sillä tämä on suuri tilaisuuteni saada vielä enemmän mahdollisuuksia artistina. Mutta koen olevani myös se tausta-alalla häärivä tyyppi.

Sinulla on vahvoja mielipiteitä monestakin asiasta.

Mielestäni julkkismaailma on tuhoisaa ihmisen psyykeelle, varsinkin nuorille. Jukisuuden  ja menestyksen ihannointi on hirveää, koska se aiheuttaa paineita, henkisiä ongelmia ja alkoholismia. Näistä ei monet halua edes puhua. Olen myös aktiivinen eläinten oikeuksien puolestapuhuja. Minulla on kaksi koiraa joita rakastan yli kaiken.

(c) Aki Roukala

Olen etuoikeutetussa asemassa, sillä voin kesken työpäivän laittaa luurit korville ja työntää tietokoneen cd-pesään haluamani levyn – ja kadota hetkeksi. Jotkut levyt kelpaavat taustamusiikiksi, kun plärään nettiä tai silmäilen sähköpostia. Jotkut levyt vievät niin vahvasti omaan maailmaansa, että avokonttorin hälinä katoaa ympäriltä ja jään tuijottamaan ikkunasta ulos, mitään näkemättä.

Olavi Uusivirran viime viikolla ilmestynyt uutuus Preeria on tällainen “kaikki tai ei mitään” -pläjäys.

Ensimmäisen biisin soidessa vaivuin kuvitteellisen auton nahkapenkille, jonka auringonpaahtama penkki poltti paljasta reittä. Näin tummanruskealla ja sinapinkeltaisella sisustetun 70-luvun kerrostaloyksiön vakosamettisohvineen ja okranvärisine Salvador Dali -julisteineen. Haistoin leirinuotion ja kesäyön. Erityisesti sen helteisen viime kesän yön, jolloin palasin salaisesta kohtaamisesta kotiin ja ajoin autolla liikenneympyrää ympäri uudestaan ja uudestaan, pitkittääkseni matkaa kahden maailman välillä. Sen olin jo unohtanut.

Suosittelen! TJEU: Jenni

anna

Kiinnostava ja eksoottinen laulaja Mayra Andrade on julkaissut uuden albuminsa Stória Stória… Monissa eri maissa kuten Cape Verdellä, Senegalissa, Angolassa ja Saksassa asunut, mutta Kuubassa syntynyt nainen yhdistää musiikissaan eri tyylejä brasilialaisesta, cuubalaisesta ja jazz musiikista.
Hän on viettänyt varhaislapsuutensa Cape Verdellä ja sieltä on tarttunut soundeja biiseihin jotka saavat musiikin kuulostamaan omaperäiselle ja rennon leppoisalta. Itse pidän eniten Stória Stória kappaleesta, se on hieman menevämpi kuin muut biisit tällä levyllä. Vaikken sanoista otakaan selvää, musiikista tulee tunne että on kaukana jossain hiekkarannalla lomalla. Hyvä levy mukaan lomanviettoon kesäksi

Tonja

Parikymppisen, kuvankauniin kreikkalais-walesilaisen Marina Diamandisin ääni uppoaa takuuvarmasti Tori Amos -faneihin ja niihin, jotka sekosivat Emiliana Torrinin Jungle drum -rallatuksesta. Ja epäilemättä muihinkin, sillä itse en tunnusta kuuluvani kumpaankaan edellä mainituista kategorioista.

Itse tykästyin rohkeisiin sanoituksiin, falsettikikkailuun ja Mowgli’s Road -kappaleeseen. Sekä etenkin siihen, että levyä kuunnellessa tulee ajatelleeksi, ettei tämä elämä nyt ole niin vakavaa. Toiset tekee mitä osaa – toiset mitä haluaa.

anna