Tyhjä moottoritie, aurinko laskee, avonaisesta ikkunasta tuivertaa lempeä kesätuuli ja sämpylän moottori murisee… Löytyisikö tähän tilanteeseen muka parempaa matkamusaa kuin kokoelma rockabilly-klassikoita!
Tagillä ‘musiikki’
18.7.2010 20:26
Sunday, Monday, Happy Days!
12.7.2010 16:01
Päässä soi
Anteeksi, en voi tälle mitään! Raptorin Sekoelma-albumi on Se levy, jonka laitan täysillä soimaan, kun kaipaan tsemppiä hikiseen toimistohommaan. Oi Beibi ja Debi Gipson ovat tietysti teinivuosieni soundtrack, mutta hyvin tuntuu uppoavan tämä uusikin setti.
Jufo III:n haastattelun voit muuten lukea tulevasta Cosmosta. Totean vain, että sedät jaksavat heilua.. 
PS. Psssst! Huomasin että Hanna laittoi juuri Tyylitutkan puolelle arvontaa pystyyn. Lisäksi vielä olisi hyvät mahdollisuudet voittaa myös herkullisiä Pringlesejä!
23.6.2010 08:00
Eeva meets Arto
Eeva kävi jututtamassa ihanaista muusikkoa ja Pariisin kevät -projektin isää Arto Tuunelaa heinäkuun numeroa varten. Major Label -yhtyeestä tutun Arton sooloprojekti Pariisin kevät kuuluukin Cosmon toimituksen kestosuosikkeihin -eikä syötävän suloinen (ja mielenkiintoinen) Artokaan haittaa!
Maanantainen aamukahvi muusikon kanssa Helsingin keskustan terassilla lämpöisessä kesäauringossa sujuikin leppoisissa merkeissä.
Tuunela heittää ensimmäisen livekeikkansa Pariisin Kevään kanssa Ilosaarirockissa, ja mies tunnustikin olevansa innoissaan tulevasta keikasta. Fanit voivat huokaista helpotuksesta, sillä mies kertoi löytäneensä livekokoonpanoon oikeita monitaitureita.
Komistus kertoi Cosmolle myös sen, mistä inspiraatio Pariisin kevään biiseihin tulee, ja mitä Pariisin keväälle tapahtuu tulevaisuudessa.
21.6.2010 12:27
Kuningassoundi
Perjantaina rairairai Vanhankaupunginkosken Kuninkaansaaressa Helsingissä. Nopsajalan ja DJ Svengalin pyörittämällä kesäklubilla pistetään joka perjantai jalalla koreasti kauniissa miljöössä, Ravintola Helsingen terassilla.
Sää ei oikein suosinut, mutta so what.
Punavuoren R.Kelly eli Stig Dogg, ei ihan heti uskoisi. Missä bling?
Nopsajalka vauhdissa
Kuningassoundin viralliset jatkot aina Tavastialla klo 22 alkaen. Itsehän tietysti menin kiltisti kotiin nukkumaan…
9.6.2010 17:08
Festareille, mars!
Tälläkään kuvalla ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa...
Yksi ensimmäisistä kirjoittamistani “oikeista” jutuista, oli Festari.net -sivustolla julkaistu Festarikävijän ABC (tai jotain sinne päin). Yritin äsken etsiä kyseistä väsäelmää internetin ihmeellisistä syövereistä, mutten löytänyt. Ehkä ihan hyvä, koska muistaakseni kirjoitus oli tuhottoman pitkä ollakseen nettiartikkeli, eikä ehkä aivan briljantein muutenkaan. Mutta hei, jostainhan on aloitettava.
Eniveis festarit ovat aina olleet kesäni kohokohta ja tänäkin keväänä tutkin bändikattauksia suurella mielenkiinnolla. Ankkarockissa näytti olevan minua kiinnostavin tarjonta (Amy McDonald, The Sounds.. ooh!), mutta miksi pirussa se on lätkäisty samalle viikonlopulle Flown kanssa, jossa taas musisoivat mm. Marina & The Diamonds ja Robyn (tupla-ooh!). Ruisrockissa en ole koskaan käynyt, mutta se kiinnostaisi kovasti, koska on niin lähellä. Toimituksesta Heidi on jo ajoissa varannut hotellihuoneen Turusta ja aikoo nauttia Ruisrockista sivistyneesti. (Fiksu mokoma!) Sain myös juuri tietää, että Ruisrockista saa tänä vuonna Hans Välimäen gourmet-hampurilaisia ja Roederer-samppanjaa. Kuulostaa hyvältä!
Jään vielä puntaroimaan keskitynkö tänä kesänä pelkästään lähialueen festareihin (ja nukkuisin mukavasti omassa sängyssä) vai pakkaisinko vielä kerran teltan mukaan ja suuntaisin mukavuusalueen ulkopuolelle… Takuuvarmaa on, että minut nähdään ainakin legendaarisilla Aitoon kirkastusjuhlilla. Siellä veivaavat mm. ihanat Stalingrad Cowgirlsit ja Jenni Vartiainen.
Entäpä sinä? Vieläkö festarit innostavat ja missä aijot kesällä vierailla?
27.5.2010 11:38
Eeva tapasi Mariskan
Uusimmasta Cosmosta löytyy suloisen Mariskan haastattelu. Mariska on vaihtanut täysin musiikkityyliä katu-uskottavasta ja yhteiskunnallisesti kantaaottavasta rapista iskelmään.
Myös mimmin tyyli on vaihtunut täysin: rastat ovat vaihtuneet tummaan pehkoon ja löysät housut naisellisempaan tyyliin ja kynsilakkaan. Kalliolaiskahvilassa meitä odottikin ihana metsänkeijumainen ilmestys.
Mariska jaksoi viikkoja kestäneestä haastattelurumbasta (hän kiiti heti meidän jälkeemme Pasilaan ylex:n tentattavaksi) ja vesisateesta (Mariska oli pyörällä liikenteessä) huolimatta hymyillä myös kuvaajalle.
26.5.2010 09:12
Eeva jututti Siaa
Australialainen laulaja-lauluntekijä Sia on kovaa vauhtia nousemassa hittilistojen kärkeen. Nasevaa ja omaperäistä pop-musiikkia tekevä artisti julkaisee toisen soololevynsä We are born kesäkuussa. Cosmo otti selvää värikkäästä artistista.
Millainen levy We Are Born on?
Olen koonnut levylle parhaimpia kappaleitani viimeisen kuuden vuoden ajalta, joita ei ole aiemmin voitu julkaista. Levy-yhtiössa mietittiin, miten minua lähdettäisiin markkinoimaan ensimmäisen, vuonna 2008 ilmestyneen levyni jälkeen. Ajattelimme, että tällainen läpileikkaus musiikistani on hyvä tapa tuoda esille sitä, millainen artisti olen.
Kertooko kappaleet omasta elämästäsi?
Kaikki mitä kirjoitan kertoo samoista asioista, ne vain kootaan jokaiselle levylle erilaiseen pakettiin. Kappaleissani käsittelen esimerkiksi kuolemanpelkoa, sitoutumisongelmia, rakkauden löytämistä tai sen menettämistä ja ylipäätään arikipäiväisiä asioita. Imen vaikutteita elämästäni. Olen persoonana todella kaksijakoinen ja herkkä. Värikkyys tyylissä johtuu varmaankin australialaisuudestani.
Miten eroat muista laulaja-lauluntekijöistä?
Ainoa ero on oikeastaan se, että minä kerron totuuden siitä, millaista tämä on ihan oikeasti. Kaikki eivät välttämättä pidä siitä. En teeskentele pitäväni juopuneista ja hysteerisistä faneista, enkä kuvittele että olen jotenkin korvaamaton – menestykseni on myös tehokkaan markkinoinnin ja mainostamisen ansiota.
Olet kirjoittanut biisejä mm. Christina Aguileralle.
Kappaleiden kirjoittaminen muille on mukavaa, haluan tulevaisuudessa tehdä myös sitä. Toki toivon että soolourani ottaa tulta alleen, sillä tämä on suuri tilaisuuteni saada vielä enemmän mahdollisuuksia artistina. Mutta koen olevani myös se tausta-alalla häärivä tyyppi.
Sinulla on vahvoja mielipiteitä monestakin asiasta.
Mielestäni julkkismaailma on tuhoisaa ihmisen psyykeelle, varsinkin nuorille. Jukisuuden ja menestyksen ihannointi on hirveää, koska se aiheuttaa paineita, henkisiä ongelmia ja alkoholismia. Näistä ei monet halua edes puhua. Olen myös aktiivinen eläinten oikeuksien puolestapuhuja. Minulla on kaksi koiraa joita rakastan yli kaiken.
18.5.2010 10:43
Oop she bop
Muu toimituksen väki on Vierumäellä, joten olen täällä yhdeksännessä kerroksessa ihan ypöyksin. Niinpä Annan valvovan silmän puuttuessa paikalta, valtaan blogin täksi päiväksi, hähää! Eli heti kun kissat ovat poissa niin hiiri pomppii pöydillä…
Ehdottoman rockmyönteisenä ihmisenä tykkään käydä kaiken maailman keikoilla. Erityisen lähellä sydäntä on suomirokki, joka mielestäni kuuluu kesään yhtä vahvasti kuin jätski tai mansikat. Suomi on kesällä aika mahtava paikka, joten olen myös valmis näkemään vaivaa ja matkustamaan milloin mitenkin pitkän matkan päästäkseni pomppimaan päkiäni tohjoksi (Terveisin nimimerkki “120 km:n ajomatka vappuna legendaarisen Pitkä Kuuma Kesä-leffan bändiä katsomaan”…) Ihmisellä on oltava näitä pakkomielteitä ja intohimoja, oli ne miten outoja hyvänsä..
Viime viikonloppuna minulle tarjoutui hieno tilaisuus tsekata yksi Suomen ykkösrokkipumpuista, kun lähes hetken mielijohteesta loikkasin työpäivän päätteeksi junaan ja matkustin Lahteen Isojano-olutfestareille katsomaan Francinea. Perjantai-ilta sujui siis vahvasti rockabilly-tunnelmissa. Lämpötilan väitän kivunneen jossakin vaiheessa lähelle kolmeakymmentä, mutta onneksi festariteltassa oli mukavan viileää.
VIP-tilassa nautittiin ensin aivan mahtavaa ruokaa sekä tietenkin olutta. Esiintyjien aikatauluissa oli ollut pientä epäselvyyttä, mutta paikan päällä meille selvisi, että Francine nousisi lavalle yhdeksältä. Illan muita esiintyjiä olivat Varjotarha, Peer Günt ja Popeda. Tämän suomirokimmaksi ei kai voi olutfestari enää mennä.. Kolmipäiväisen festarin kanssa päällekäin sattui vielä lätkän Suomi – Valko-Venäjä -matsi, jota saattoi seurata teltan ulkopuolella olleelta screeniltä. Aika äijämeininkiä kaiken kaikkiaan , eikö?
Francine heitti noin tunnin setin, ja oli tapansa mukaan aivan loistava, vaikka pojilla on tällä hetkellä aivan tolkuttoman kiireinen keikka-aikataulu. Yleisö jamitti oluttuopit käsissä ja tunnelma oli riehakas. Etenkin biisit Goodbye Forever, Annie sekä Cindy Lauper-cover She Bop ovat varsinaisia yleisönvillitsijöitä, ja eturivi bailasikin aivan hikipäänä. Huonoja festivaalivieraita kaverini kanssa olimme ehkä siinä mielessä, että häivyimme paikalta heti Francinen lopetettua, mutta näimme sen mitä tulimme katsomaankin. Loppuillasta ehdimme vielä todistaa Suomen 2-0 voiton Valko-Venäjästä kaverini kämpällä.
Tapahtuma oli allekirjoittaneelle kuin kesän virallinen aloitus, josta on hyvä jatkaa kohti uusia rokkiseikkailuja ja “keikkaloita”, sillä niitä tähän Suomen suveen onneksi mahtuu läjäpäin! Francinelle ISO kiitos, sekä tietty myös frendille seurasta, yösijasta ja muusta mukavasta!
- Aino -
Ps. Kuvien laadusta huomaa, että kuvausolosuhteet olivat erittäin hankalat, sillä yleisö pomppi, bändi pomppi, kuvaajakin ehkä vähän pomppi.. 
14.5.2010 15:07
Aivan se ja sama
Duffy meets Amy Winehouse Uusi-Seelannissa: Gin Wigmore.
Olen nyt taistellut uuden Photoshopin ja Youtuben kanssa melkein kaksi tuntia. Tuloksetta. Ketuttaa niin, että pää räjähtää kohta. Oli tarkoituksena tehdä teille hieno kuva Gin Wigmoresta. En onnistunut. Ja sitten piti upottaa seuraksi samaisen laulujaneitosen Oh My -musavideo. Ei onnistunut sekään. Sain aikaiseksi koodimössöä ja vinksallaan olevia muka-polaroidkuvia. Hävettää.
Sen sijaan, että saisin massivisen raivokohtauksen ja raahautuisin taittajamme työpöydän ääreen itkemään surkeita photaritaitojani, aion tylysti nostaa kytkintä. Ulkona on kuulkaas helle, ja Suomen suvi on aivan liian lyhyt typeriin kuvankäsittelukilareihin.
PS. Jos joku nyt muka sattuu koneen äärellä nököttämään niin käykööt katsomassa videon Youtubesta. Enkä muuten yhtään tykkää tyypeistä, jotka sanovat Ginin näyttävän ihan transulta. Ite ovat. Nih.
26.4.2010 19:47
Ruka Spring Break (part 2)
Vau, mieletön viikonloppu takana! Lauantaina bileet Rukalla pääsivät todenteolla vauhtiin. Päivällä vuorossa oli ammattilaisten bagjump -näytös, jossa nähtiin vauhtia ja hienoja temppuja. Innokkaimmat seurasivat hyppyjä rinteestä, mutta myös terassilta oli hyvät näkymät.
Batteryn oma tiimi B-Unit näytti hyppyjen mallia.
Parhaat näkymät temppunäytökseen olivat rinteen reunalla.
Bagjump -näytöstä sai seurata halutessaan vaikka vaakatasossa.
Temppuilun jälkeen lavalle nousi Haloo Helsinki! ja laittoi porukan tanssimaan. Tiput, tiikerit ja supermiehet bailasivat lavan edessä sulassa sovussa. Myös Cosmotiimin tanssijalka alkoi vipattamaan…
Haloo Helsinki! soitti menevän keikan ulkolavalla.
Yleisössä vilisi taas monen näköistä juhlijaa...
Cosmotiimi rinteessä: toimittaja (vas.) ja assareina pikkusiskot Jaana ja Sanna.
Rinnepäivän (ja pienen siistiytymisen) jälkeen suuntasin treffaamaan Disco Ensemblen poikia. Bändi rentoutui hotellihuoneessaan gladiaattoreita telkusta katsellen. Haastattelu meni rattoisissa merkeissä, sillä pojat ovat söpöjä ja tosi mukavia. Muutamaa tuntia myöhemmin Disco Ensemble nousi lavalle Pisteessä ja sai talon sekoamaan. Tunnelma oli vielä villimpi kuin edellisenä iltana. Päätin jäädä pahimmasta tungoksesta sivuun ihan turvallisuussyistä, joten sori huonosta kuvasta.
Jossain siellä sekopäisen yleisön takana pitäisi näkyä myös itse bändi.
Hulvattoman illan päätteeksi Cosmo päätyi kreisibailaamaan Automatic Eyen poikien kämpille, missä meno jatkui aamukuuteen asti YouTuben siivittämänä. Bussimatka takaisin Helsinkiin lähti kymmeneltä, joten kyytiin kapusi joukko hyvin väsyneitä juhlijoita. Huonosta hapesta huolimatta kotimatka sujui yllättävän kivuttomasti. Erityiskiitos hauskasta matkaseurasta Automatic Eyen supersöpölle basistille Heikille! ;)
xoxo Heidi
