Tämäkin Cheap Mondayn hamonen tarttui matkaan Beamhillista, jonne en mene enää ikinä. Luottokortti nyyhkyttää shokissa vieläkin, vaikka vierailusta on jo melkein kuukausi aikaa. Vaikka saanen huomauttaa, että hame tuli silti huomattavasti halvemmaksi kuin aikaisemmin himoitsemani James Persen yksilö…
Polttelevaa kesäkatua kelpaisi kruisailla kuvan Solifer Retrolla. Haluan vain tässä ilmoittaa, että synttärini lähestyvät huimaa vauhtia. Jos siis joku vielä kaipaa lahjaideoita… 
Pinkki söpöläinen ulkoilisi varmasti mielellään Helsingin pikkukaduilla ja miksei elokuussa Lappeenrannassakin, kun suuntaan sinne vaihto-oppilaaksi. Voidaan antaa vaihdossa ilmastointihuoltoa kaipaava Saab-vanhus, jonka takapenkki on paksun koirankarvan peitossa.
Cosmotuunaus loppusilauksena ja avot!
Oi kuinka kaipaisin jalkoihini kuvan French Solen söpöläisiä. Edelliset ballerinaparkani hankin vuosi sitten Pariisista, kun äkillinen helleaalto yllätti matkustajan, joka oli varustautunut kaupunginvalloitukseen mukavilla lenkkareilla. Virhe! Päivän hikisissä tossuissa kärvisteltyäni marssin lähimpään kauppaan ja ostin ensimmäiset käteen osuneet mustat ballerinat, jotka vaihdoin heti kaupassa jalkaani. Virhe nro 2. Seuraavat kolme päivää kärvistelin tietenkin uutuuttaan hankaavissa ja puristavissa kengissä… Opinpahan ostamaan laastaria apteekista, ranskaksi.
Olen aivan varma, että kuvan tossut eivät puristaisi, koskaan ikinä.
Ajauduin viime viikolla haastiskeikan jälkeisessä hurmoksessa Beamhilliin. Mukaan tarttui kaikennäköistä (perhanan palkkapäivä) ja kieltämättä nielaisin kassalla aika kuuluvasti. Kuvan Surface to Airin mekkoon minulla on viha-rakkaus -suhde, josta en vielä osaa sanoa miksikä se muodostuu. Selkä on ihana, mutta jokin muu siinä mättää. Tästä voi tulla ensi kesän hitti tai huti.
Jos on tehnyt tosi paljon töitä, niin eikös silloin saa vähän palkita itseään? Kirjoittelin viime viikolla juttuja Ilta-Sanomien viihdesivuille sellaista kyytiä, että sormenpäitä alkoi särkeä. Sellaista ei ole kuulkaas koskaan aikaisemmin tapahtunut. Palkkioksi kivusta ja särystä (ja parista aika hyvästä jutusta) annan itselleni luvan ostaa itselleni kuvan nahkarotsin. Olen himoinnut AllSaintsin nahkatakkeja jo vuosia, mutta hinnat ovat toistaiseksi toppuutelleet ostointoa. Kiitos ovelien oivalluksien aijon suoda itselleni palan luksusta italialaisen vuohennahan muodossa. Kas olen vihdoinkin sisäistänyt mainion kertamaksuteorian eli sen, että jos kallista vaatetta käyttää monta kertaa, sen kertakäyttömaksuhan itseasiassa pienenee. Ja joku viisas joskus sanoi, ettei ole mitään järkeä satsata satasia johonkin, jota käyttää vain kerran vuodessa, jos silloinkaan. Kannattavampaa on sijoittaa rahat sellaiseen, mitä käyttää joka päivä. Kiitos ja amen.
Heston-takki. Sinä tulet kotiin minun luokseni.
PS. Älä huoli, jos et hiffaa otsikkoa. Ei siinä ollut mitään järkeä (eilenkään).
Aussit sen osaavat. Kuvassa Sass & Biden SS11 Lontoon muotiviikolla. Tyttömäinen mutta rock. Hempeä mutta asenteella. Miksi kaikki kiva on aina niin kaukana?! Luulenpa että varsinkin oikeanpuolimmainen jakku tulee kummittelemaan mielessä vielä pitkään….
Kuva täältä.
Paras löytö on alelöytö, vai mitä? Otin viime viikolla suunnattoman riskin ja tilasin Gaudeten nettikaupasta viimeisen parin Acnen Kex Trash -farkkuja. Koko oli pari tuumaa normaalikokoani isompi, mutta arvelin kokotaulukon myötäilevän ruotsalaista pikkupeppu-mitoitusta – ja oikeassa olin! Ihan täydelliset! Alle puoleen hintaan… jesjes.
Taannoisella shoppailureissulla kävi flaksi. Löysin Marimekon uutuusrekistä jotain hyvin minun näköistäni. Trikoinen Resterödsin taskumekko on niin puhkikulunut, etten kehtaa käyttää sitä enää kuin alusmekkona. Vastaavaa olen ruotsalaismerkin nettisivuilta etsinyt kuumeisesti ja tuloksesta. Uusi suosikkimekko löytyi iloisena yllätyksenä sattumalta. Saanko esitellä: Ihanan pehmoinen Marimekon Koukku, jossa on se pieni jippo, eli kolmionmallinen leikkaus edessä ja isot taskut.
"Tommonen musta pökkelö", sanoi mies epäuskoisena. Jep!
Signaturepose! Hahaha!
Mistähän se muuten johtuu, että parhaimmat luottovaatteet löytyvät aina sattumalta – ja yleensä juuri paria minuuttia ennen kaupan sulkemisaikaa.
Ihania kevätuutuuksia löytyi tanskalaisen Part Twon kokoelmasta. Olen pitänyt kyseistä merkkiä vähän tanttana ja pliisuna, mutta nyt kyllä kolahti ja kovaa.
Kummassakin kuvassa toimii ihan kaikki. Erityisen villinä olen rentoon collegejakkuun, joka ryhdistää asua juuri sopivasti, sekä ratsastushousuja muistuttaviin byysiin. Eikä mallin tukkakaan ole hullumpi….
© Sanoma Magazines Finland Oyj
