Ruisrockin esiityjäkaarti oli tänä vuonna erityisen herkullinen ja ainakin minä löysin listasta paljon mieleisiä keikkoja. Olin ensimmäistä kertaa nyt 40-vuotta täyttäneillä festareilla ja täytyy myöntää, että ensi vuonna on pakko tulla uudestaan. Vaikka kävelymatka kauniiseen Ruissaloon oli suoranainen tuskien taival (se ei todellakaan ollut 2km, kuten festareiden nettisivuilla väitettiin), niin perillä odotti monipuolinen ja toimiva bilesaareke. Ihastuin erityisesti aiemmin mainitsemaani Converse-lavaan, tosin siellä olisi voinut olla tarjolla enemmän evästä juomien kaveriksi. Myös veden rajassa sijaitseva Rantalava ja sen ohitse seilaavat risteilylaivat olivat hauska kokemus. Olisi tehnyt kovasti mieli pulahtaa uimaan, jos pidätysvaivaiset miehet eivät olisi kuseksineet rantaa pilalle… Toivottavasti järkkärit pitävät känniääliöt ensi vuonna hieman paremmin kurissa!
Ohessa teille muutamia keikkakuvia. Pahoittelut heikosta laadusta, mutta yleisön seasta kuvaaminen osoittautui välillä hieman haastavaksi. Ekana iltana soitti aina yhtä mahtava Billy Talent, joka sai rantahiekassa bailaavan yleisön villiksi.
Lauantaina hurmaava Manna veti rennon päiväkeikan, ruotsalainen Prince of Assyria sai naiset huokailemaan ja Disco Ensemble laittoi maan tärisemään. Siis kirjaimellisesti. Sunnuntaina pikkulavalla soittanut Chisu olisi tarvinnut huomattavasti isomman areenan.
Posted by Heidi
Tagit: arvostelu, keikat, musiikki, tapahtumat
