Mikä minua motivoi?

Motivaatio. Ah, tuo niin rakas, mutta toisinaan niin kaukainen toveri. Vähän niinkuin parisuhteessa, joskus se tuntuu vahvempana ja läheisempänä kuin koskaan ja seuraavalla viikolla sitä saa kaivella kissojen ja koirien kanssa muun ohjelman ja asioiden joukosta.
Motivaatiohan on oikeastaan tunnetila. Tai näin mä sen ainakin koen. Se on jotain, mikä ajaa sut parempiin suorituksiin ja antaa niin paljon energiaa, että tekeminen ei tunnu edes kovinkaan vaivalloiselta. Mistä se motivaatio sitten oikein tulee? Ja miksi se aina välillä katoaa ja välillä vaihtaa muotoaan? Mä oon koittanut tässä kuluneen kesän aikana pohtia tätä omassa pienessä päässäni ja nyt musta vihdoin tuntuu että saan siitä jotain järkevää kirjoitettua.
Kuten jo aiemmin kerroinkin, niin mun kesä on mennyt treenien osalta todella ala-arvoisesti, samoin kuin syöminen. Jos joku ulkopuolinen olisi nähnyt mun päivän ruokalistan ja viikon treeniohjelman, eipä olisi varmasti uskonut että kysessä on liikunta-alalla työskentelevä ihminen. Jos ihan rehellisiä ollaan, niin mulla ei oikein ollut motivaatiota liikkua tai syödä terveellisesti. Mikä oli mulle jokseenkin uusi tilanne. Ainahan sitä välillä tulee hetkiä, jolloin motivaatio elämäntapojen suhteen on hakusessa, mutta näin pitkää kautta mulla ei vielä toistaiseksi ole ollut.
Mä olen aina ollut todella motivoitunut tekemään asioita oikein sen eteen, että voin hyvin. Toisin oli nyt kuluneena kesänä. Jotenkin se oli ehkä jollain tapaa hämmentävää, toisaalta vain sivuutin asian mielessäni. Nyt kun olen taas päässyt edes hiukan normaaliin rytmiini kiinni ja olen ehtinyt analysoimaan kulunutta kesää, olen ymmärtänyt että motivaationi oli vaihtanut muotoa, ei suinkaan kadonnut. Kesän aikana mä koin muutamia ahaa-elämyksiä työrintamalla. Mä ymmärsin mitä mä haluan ja mitä en. Ehkä voisi sanoa että sain vähän koppia siitä, mihin suuntaan haluan nyt jatkaa. Niinpä mä olinkin ihan hullun motivoitunut viemään omaa uraani siihen suuntaan, johon sen haluan jatkossa menevän, mikä taas johti siihen, että energia ja aika ei enää riittänyt panostamaan omaan hyvinvointiin.
 

dsc01248
Motivaatiota etsimässä

Kun suurin osa keskittymisestäni oli työssä, ei motivaatiota riittänyt enää liikuntapuolelle. Voisiko ajatella niin että motivaation määrä onkin vakio? Vähän niinkuin sanotaan että surun tai ilon määrät ovat vakioita? Kun olet motivoitunut jostain asiasta, se saa sinut tekemään 110 lasissa juttuja tavoitteesi eteen. Vai onko se sittenkin vain resurssi kysymys? Vaikka motivaatiosta saakin suorastaan eläimellisen paljon virtaa, niin onkohan sitten kuitenkin niin että se virta tosiaan rajoittuu vain siihen yhteen asiaan? Ainakin silloin, jos olet päättänyt antaa sille kaikkesi. Sitten ei vaan riitä paukkuja muihin osa-alueisiin. Sitä voi joskus motivoitua arjen pienistä asioista ja joskus siihen tarvitaan suurempi sysäys. Joskus riittä ajatus siitä, kuinka ihanaa olisikaan herätä puhtaasta kodista (ajatus puhtaasta kodista (ajatus) -> siivous (toiminta) -> hyvä olo kun siivosi (loppuseuraamus) ) ja joskus tarvitaan vaikka tieto raskaudesta, jotta motivoituu pitämään itsestään huolta. Paljon pohdiskelua nyt ääneen tänne blogiin. Tämä on todella mielenkiintoinen aihe ja kirjoittaminen jotenkin jäsentelee ajatuksia myös omassa päässäni. Toivottavasti teksti ei mene liian sekavaksi. ?
 
dsc01254
 

dsc01293
Meillä oli Vuokatissa ihana lähiruoka-brunssi

 

dsc01281
Heittämällä yksi parhaista brunsseista mitä olen koskaan syönyt!

 

dsc01277
Kristi Loukusa oli suunnitellut menun ja raakakakut <3

 

dsc01272
Maistoin Rönttösiä ensimmäistä kertaa elämässäni! Nam!

 
 
dsc01292
 
dsc01289
 
Ehkä motivaatioon vaikuttaa vahvasti myös luonteenpiirteet. Mä olen luonteeltani ON-OFF ihminen ja silloin kun jotain teen niin sittenhän minä kanssa teen. Ei vähän sinne päin, vaan koko sydämestä. Sinänsä hyvä piirre, koska ON tilassa saa paljon aikaiseksi. Toisaalta huono, sillä helposti hukkaa itsensä ja unohtaa pysähtyä hengittämään. Mä olen jotenkin täynnä elämänhalua ja -iloa. Mä rakastan tavata uusia ihmisiä, nähdä maailmaa ja kokea asioita. Ja jos jotain olen huomannut, niin sen että kukaan ei tule kyllä näihin seikkailuihin kotoa hakemaan. Avoimella asenteella olen saanut paljon kokemuksia, joita olisi voinut helposti jäädä kokematta. Mä olen uskaltanut. Vaikka välillä on pelottanut hyppy tuntemattomaan ja uuteen, niin silti olen tarttunut tilaisuuksiin. Joskus on onnistuttu, joskus kaaduttu, mutta mikä tärkeintä: aina olen noussut ylös. Ehkä nämä tähän astiset kokemukset myös motivoivat yrittämään uutta ja ottamaan riskejä, koska se voi johtaa niin moneen uuteen mahtavaan seikkailuun.
 

dsc01262
Välillä on hyvä pysähtyä vähän miettimään

 
Mä olin viime viikonloppuna Vuokatissa vetämässä hyvinvointiviikonloppua yhdessä Optimal Performancen Joni Jaakkolan kanssa. Joni hoiti luennot, minä treenit. Luennoissa oli muutama juttu, mikä kolahti oikein kunnolla. Niin sanotusti osui ja upposi. Mä tajusin, että ihmisillä on usein jotenkin epärealistiset vaatimukset motivaation suhteen. Sitä jotenkin odottaa kuin salamaa kirkkaalta taivaalta. Ja asia, mihin olen törmännyt tooooodella usein, niin ihmiset luulevat että meillä liikunta-alalla työskentelevillä ihmisillä ei koskaan olisi motivaation pulaa mitä tulee liikkumiseen ja ravintoon. Oi voi.. Kyllähän niitä vain on meilläkin, ihan jokaisella. Niin Joni Jaakkolalla, minulla, sun ryhmäliikuntaohjaajallasi ja valmentajallasi. Myös sillä kaikista timmeimmällä fitness-mimmillä on joskus motivaatio pulaa. Se on ihan normaalia, se on elämää. Siksi liikunnasta olisi hyvä tehdä tapa. Vähän niinkuin hampaiden pesu. Aina treenaamaan lähteminen ei huvita, mutta silti se palkitsee jos sinne lähtee. Se edistää sun terveyttäsi, ihan niinkuin hampaiden pesu. Ei kukaan varmaan ajattele erikseen, että voi kun pitäisi hampaat pestä onpa tyhmää, vaan se on automaatio, jonka teet ennen kuin menet nukkumaan. Optimi-tilannehan olisi saada liikunnasta samanlainen tapa aikaan. Aamulla kun herää, niin heittää treenikamat niskaan ja käy vaikka 30min reippaallaa happihyppelyllä. Tai tekee pika-joogan, tai polkee kuntopyörää, mitä tahansa. Niin että se liikunta olisi tarpeeksi monen toiston jälkeen sulle tapa, ihan niinkuin hygieniasta huolehtiminen. Ja jotta asiasta tulee tapa, se vaatii tarpeeksi monta toistoa. Joten kun alussa vaan sinnikkäästi pysyy päätöksessään, niin treeneihin lähtökin rutinoituu ja helpottuu varmasti.
 

dsc01296
Joni Jaakkolan luento

 
dsc01249
 
Tein itsessäni ihanan havainnon viime viikonloppuna, juurikin tuolla samaisessa hyvinvointiviikonlopussa. Mun ympärilläni oli niin ihania ihmisiä, että he motivoivat mua ihan suunnattomasti. Viikonloppuun osallistuneet asiakkaat, oikeastaan täyttivät mut uudelleen liikunnan-motivaatiolla. Se asenne, millä he vetivät treenit, miten he tsemppasivat toisiaan ja itseään, toimivat ryhmässä ja pareina, oli jotenkin niin käsittämättömän hienoa katsottavaa. Moni sanoi viikonlopun alussa, että tulivat hakemaan motivaatiota omaan arkeensa. Toivottavasti sitä saatiin. Mutta voin kertoa, että minä ainakin sain! Mulla oli suorastaan uudestaan syntynyt olo maanantaina kun lähdin Kajaanin kentältä kohti Helsinkiä. Mä suorastaan puhkuin virtaa ja odotin vaan että koska pääsisin kotiin ja treenaamaan ja laittamaan ruokaa. Ja tämä fiilis on meinaan ollut kadoksissa ja kauan! Eli kyllä se vaan niin on, että kun ympäröi itsensä inspiroivilla ihmisillä, niin siitä saa ihan hirmuisesti motivaatiota myös itselleen.
 

dsc01304
Tää jengi <3 Kiitos, mä sain teiltä niin paljon!!

 
Koska mä jotenkin haluan aina jäsennellä asioita itselleni, niin listasin tähän muutamia motivaatio juttuja allekkain:
Mistä minä saan motivaatiota

  • Inspiroivista ihmisistä
  • Onnistumistarinoista (esim lehdistä ja kirjoista)
  • Omasta onnistumisesta
  • Perheestä ja ystävistä
  • Läheisten ihmisten kannustuksesta
  • Esikuvista
  • Suunnitelmallisuudesta (tavoitteiden tavoittelu)
  • Epäilystä (joskus jonkun epäily omia taitoja kohtaan ajaa tekemään asioita kahta kauheammin)
  • Hyvästä olosta
  • Aiemmista kokemuksista

Mitkä vievät minulta motivaatiota

  • Kiire ja stressi liiassa määrin
  • Elämän vastoinkäymiset
  • Epäjärjestelmällisyys (energiaa kuluu vääriin asioihin)
  • Sairastelu/loukkaantumiset
  • Väsymys
  • Huonot elämäntavat

 
Tänään mulla on oikeastaan aika mahtava olo. Mulla on energinen ja levännyt olo. Mä lähden ihan kohta lenkille, ulkona paistaa aurinkokin. Mä runttasin eilen parin päivän duunit pakettiin koneella ja tänään mä saan keskittyä vaan itseeni (eli kuten aiemmin esimerkissä siististä kodista. Mulla tuli ajatus, että olispa ihana jos huomenna olis aikaa itselle ja ei tartteis tehdä niin paljon tietokone juttuja. Niinpä tein työt eilen ja nyt on hyvä fiilis (ajatus, toiminta, seuraamus). Eli ajatus siitä, että saan mennä rennolla aikataululla tänään motivoi mua eilen tekemään töitä enemmän ja tehokkaammin.). Illalla olisi tarkoitus mennä syömään mun synttäri-dinneri ystäväni Maisan kanssa ja turista taas kuulumisia. Maisa on yksi niitä ihmisiä, joka inspiroi mua ihan hirveästi. Maisasta tulossa haastis myöhemmin tänne blogin puolelle. Lupaan että se saa sinutkin motivoitumaan.
Mahtavaa keskiviikkoa kaikille. Toivottavasti sinäkin motivoidut tänään jostain. ?
 
dsc01258