Tämän (joulu)stressi aiheuttaa keholle

Yhteistyössä Firstbeat
Joulu… Niin ihana mutta samalla stressaava aika vuodesta. On joulusiivousta, lahjojen hommaamista, kokkaamista, järjestelyä, koristelua, paketointia… Lista tuntuu loputtomalta! Henkilökohtaisesti mulla on tänä vuonna jäänyt kaikki jouluvalmistelut aikalailla väliin. Berliinistä tuli hankittua muutama lahja ja eilen tuli ostettua muutama lahja lisää ja osa on edelleenkin hankkimatta. Normaalisti mä olen just se ärsyttävä joluluintoilija, joka aloittaa joululaulujen kuuntelun jo marraskuun alussa ja koristelee kämpän lattiasta kattoon punaisella ja kullalla. Tänä vuonna tämä hössötys jäi nyt kuitenkin välistä ja joululaulut ovat vaihtuneet lattareihin.
Tänä vuonna joulu on muutenkin todella erilainen. Mä itseasiassa tänään heräsin Harrin möyhintään 4:50 ja vilkaisin puhelinta. Puhelimen näytöllä vilahti päivämäärä ja tajusin että hittolainen huomennahan on jo aatto! Vielä tällä viikolla kun hoitelin duuni-juttuja niin ihmettelin alkuviikosta että mikä ihmeen kiire kaikilla on saada hommat hoidettua ”ennen loppuviikkoa”.. On jotenkin mennyt koko joulu ihan ohi. Mutta eipä sillä väliä, yritetään ens vuonna sitten uudestaan ?
Eli henk.koht en ole tänä vuonna ottanut itse minkäänlaista ressiä joulusta. Sen sijaan mulla on ollut stressiä ihan muista jutuista. Kuten jo aiemmin olen täällä blogissa kertonut niin meidän perheessä on ollut useampia surullisia tapahtumia ja viimeiset hautajaiset vietetään ensi viikolla. Toivotaan että ne jäävät nyt hetkeen sitten viimeiseksi. Sen lisäksi oma parisuhteen päättyminen on ollut todella kova paikka, joka on valvottanut monia öitä.
Kun pienelle ajalle kasaantuu paljon ikäviä ja stressaavia asioita alkaa kroppakin jossain vaiheessa muistuttelemaan itsestään. Mulla se on näkynyt ihan älyttömänä sairastelukierteenä. Oon käytännössä ollut viimeiset 2kk vähän väliä kipeänä. Hetkeksi helpottaa ja sitten taas mennään. Tämä on luonnollisestikin tarkoittanut sitä, että liikuntaa en ole päässyt juurikaan harrastamaan. Olen oikeasti ihan rapakunnossa tällä hetkellä! En muista koska olisi rappusten nousu hengästyttänyt näin paljon viimeksi. Tälläkin hetkellä mulla on pieni nuha päällä, joka on kyllä onneksi alkanut jo hiljalleen taas helpottaa. Nyt päätin että ”huilaan ihan täysillä” nämä joulupyhät ja hoidan itseni oikeasti kuntoon niin ei tarvitse sitten taas parin viikon päästä olla niiskuttamassa.
Tämähän on siis aikamoinen noidankehä. Ensin tulee stressi, mikä johtaa mulla siihen että ruokahalu saattaa ruveta tökkimään. Sitten menee yöunet. Sitten tulee flunssa tai muu pöpö ja liikunta loppuu. Ja kun ei saa nukuttua ja/tai syötyä niin ei myöskään tervehdy kunnolla. Sitten kun siihen päälle heittää vielä tämän pikkuisen suorittaja-luonteen joka ei juurikaan malta pysyä poissa työhommista niin tässä sitä sitten ollaan. Ja ei siis sillä, on mulla ollut super-hauskaakin tässä välissä (en ole siis koko aikaa ollut vuoteen pohjalla) ja ollaan mm. ehditty touhuta vaikka ja mitä kavereiden kanssa, mutta tuo stressi on sellainen asia mihin en ole itse tällä hetkellä pystynyt vaikuttamaan, joten on vaan ollut pakko opetella elämään sen kanssa. Olen siis yrittänyt ottaa hyvistä hetkistä kaiken mahdollisen irti ja niiden voimalla onkin menty monen monta heikompaa hetkeä.
Mä olen aiemminkin tehnyt Firstbeat mittauksen, viimeksi aiheena oli alkoholi ja palautuminen. Nyt näin kattavan alustuksen jälkeen päästäänkiin luonnollisesti tämän mittauksen aiheeseen, eli stressiin ja palautumiseen. Mitä stressi oikein tekeekään kehossa? Voin kertoa, että aika paljon! Tässä alla parilta päivältä mun mittaustulokset ja viimeisenä vertailun vuoksi yksi yöjakso edellisestä mittauksesta (jossa mulla oli itseasiassa vielä jetlagi päällä):
nimeton
 
nimeton-1
 
firstbeat-nayttokuva-2
 
Mistähän sitä sitten lähtisi liikkeelle.. ? Lähdetään vaikka leposykkeestä. Heti tulosten yläosassa on kaksi laatikkoa. Toisessa on mun henkilökohtaiset tiedot ja sieltä näkyy myös mun alin mitattu leposyke viime mittausjaksolta, joka on siis ollut 37. Tällä mittausjaksolla näiden kahden päivän alimmat leposykkeet ovat olleet 48 ja 44. Leposyke on ollut siis koholla ja kyllä mä sen itsekin olen huomannut. Toinen juttu minkä olen huomannut nyt kun olet ollut paljon kipeänä ja liikkunut vähän, niin ihan tavallisetkin askareet tuntuu huomattavasti raskaammilta kuin normaalisti. En nyt siis sano että pelkästä puuronkeittelystä hengästyn, mutta huomaan kyllä eron normaaliin omassa kehossani todella selkeästi. Sen huomaa myös noista vaaleansinisistä pylväistä tuossa mittaustuloksessa. Esimerkiksi ne tavalliset kotiaskareet jotka olisivat olleet neutraaleita mun edellisessä mittauksessa on nyt olleet ”kevyttä liikuntaa”. Ero normaaliin on siis huomattava.
Sitten jos hypätään tuohon päivän stressireaktiohin, mikä näkyy punaisella mittauksessa, niin sitähän sitten riittää. Esimerkiksi tuossa ensimmäisessä kuvassa mun stressireaktiot jatkuu pitkälle yöhön saakka. Olen mennyt nukkumaan n. klo 22:30, mutta ensimmäisen kerran palautumista on tapahtunut vasta 4 jälkeen aamuyöstä. Sen lisäksi n. 5 maissa on tullut uusi stressireaktio kehossa. Sitä seurannut yö oli hiukan parempi, mutta kaltaiselleni ammattilaisnukkujalle sekään ei todella ole mikään huipputulos ja keskellä yötä punainen paukkuu tasaisin väliajoin. Unijakson kesto itsessään on kummassakin ollut siis hyvä, mutta unen laatu on ollut heikkoa. Toisessa palautumisen määrä on ollut 18% ja toisessa 32%, kun palauttavan unen alaraja on 75%.
Kummassakin mittauksessa päivän stressireaktioiden määrä on ollut normaalia suurempi (64% ja 62%) ja palautumisen määrä vuorokaudessa heikkoa (7% ja 14%). Ensimmäisessä kuvassa vuorokauden palautumisen määrä on siis ollut kokonaiset 1h 31min ja toisessa 3h 28min. Aika järkyttäviä tuloksia.
Näitä tuloksia katsellessa en kyllä ihmettele yhtään, että on ollut pikkuisen nuhaa tässä viime aikoina. Olishan se nyt suoranainen ihme, jossei mitään tapahtuisi tai missään tuntuisi. Juttelin mittauksen jälkeen mun hyvinvointianalyysin palautteenantajan kanssa ja hän onneksi rohkaisi mua siitä, että kun olen muuten hyvässä kunnossa ja pitänyt itsestäni hyvää huolta, niin kroppa jaksaa tällaiset rankemmatkin jaksot silloin paremmin. Taas yksi syy pitää itsestään niin hyvää huolta kuin mahdollista normaalioloissa. Firstbeat asiantuntija myös kertoi, että osa ihmisistä elää näin joka päivä (tää muuten kuulosti nyt ihan Armanilta). Joillain ihmisillä, ketkä ovat myös tehneet Firstbeat mittauksen on tosiaan ihan arkea tälläiset stressikäyrät ja -lukemat. Sitten kun tätä jatkuu vuodesta toiseen niin siitä voi sitten päätellä mitä se tekee keholle ja mielelle pitkässä juoksussa.
On lohdullista tiedostaa, että tämä on ohimenevä vaihe. Tiedän että kehoni, joka on tottunut liikkumaan huutaa jo päästä treenaamaan kunnolla. Se on varmasti aiheuttanut vielä oman sysäyksensä tähän soppaan, kun kroppa on ihmeissään liikkumattomuudesta, jota on jatkunut muutamia satunnaisia treenejä lukuunottamatta jo ihan liian kauan. Mutta nyt siis todistetusti ja hyvin konkreettisesti on kyllä tullut huomattua myös se, kuinka nopeasti se kunto oikeasti tulee alas kun on passiivinen urheilun saralla. Voin kertoa että tulee tuskainen aloitus taasen jahka siihen pisteeseen päästään.. Mutta onpahan samalla todella mielenkiintoista nähdä, miten nopeasti se kunto sieltä alkaa taas löytyä, onhan mulla kuitenkin tosi hyvä tausta ja pohja alla. Siitä voikin tehdä sitten ihan oman postaussarjan ? Janni kuntoon!
Toivottavasti sinulla siellä on ihana ja rentouttava joulu tulossa. Ja toivottavasti olet säästynyt ylimääräiseltä joulu-stressiltä tai että viimeistään nyt pääset nauttimaan ja rentoutumaan yhdessä tärkeimpien ihmistesi kanssa. Mun joulun agenda on näpistellä pikkuisen herkkuja, mutta kohtuudella ja ihan vaan olla. Ehkä jos kunto sen sallii, niin mennään Harrin kanssa pitemmälle kävelylenkille. Mutta siitä en aio ottaa stressiä ?
Ihanaa joulua ja ajelkaa varovaisesti joulun liikenteessä! <3