Paluu maanpinnalle

Tässä ollaan viipotettu Suomessa nyt vajaan viikon verran. Täytyy rehellisyyden nimissä sanoa, että nyt on ollut kyllä Hussin likalla aikamoisia käynnistymisvaikeuksia taas tähän Suomen arkeen. Se on jännä, miten voikin päästä irti kaikesta sählingistä, kun vaihtaa vähän ympyröitä. Vaikka mäkin olin Thaikuissa duunimatkalla ohjaamassa treenejä ja päivittelin sieltä blogia ja raapustelin meilejä, niin pelkästään se, että olin poissa omista kotikuvioista sai mut jotenkin rentoutumaan ihan eri tavalla. Sitä jotenkin osasi suhtautua asioihin ihan erilaisella rennolla otteella. Nyt kun on taas palannut omiin ympyröihin, niin tuntu että sama rumba haluaisi taas alkaa ryykäämään päälle.
Mulla saattaa usein olla loman jälkeen aikamoisia käynnistymisvaikeuksia tavalliseen arkeen. Tuntuu että pää käy jotenkin tosi hitaalla. Ihan jo semmoiset perusasiat vaatii jotenkin normaalia enemmän järkeilyä, pohtimista ja efforttia. Nytkin mun oli pakko lähteä kirjoittamaan tätä tekstiä viereiseen ravintolaan lounaan merkeissä, koska tuntui että kotitoimistossa mulla ei tällä hetkellä tule mitään järkevää sanottavaa ulos! 😀 Mä melkein toivon että joku tulisi ja ravistelisi mua vähän taas hereille tähän maailmaan.
Vaikka haluaisin jo vähän heräillä taas elämän realiteetteihin, niin en kuitenkaan haluaisi herätä liikaa. Hahha, pieni väli huomio tähän, että hairahduin juuri 10 minuutiksi katselemaan tubesta musavideoita 😀 En kyllä muista koska mulla on ollut tälläisiä keskittymisvaikeuksia viimeksi 😀 Mutta sit taas takaisin aiheeseen, haluaisin jotenkin päästä omaan rytmiin taas kiinni. Osittain. Mä oon huomannut, että mulla oli mennyt elämä taas ehkä vähän semmoiseksi päättömäksi kohkaamiseksi ennen tota reissua ja ehkä vois sanoa että vähän suorittamiseksikin. Mulla oli kyllä kaikessa tekemisessä jotenkin ihan huikea tatsi ja mä sain paljon asioita aikaan. Nyt mä oon yhtäkkiä luiskahtanut ihan siihen toiseen äärilaitaan. Tuntuu että mä yritän saada asioita aikaan, mutta energia menee oikeasti kaikkeen muuhun kuin itse olennaiseen. Kuten Grease -musavideoihin kesken blogin päivittämisen 😀 😀
 

Hussin aivot on vielä toisella puolella maapalloa..

 
Aloinkin tässä miettimään, että oliskohan tästä olemassa jotain välimuotoa ja jos on, niin miten se olis mahdollista saavuttaa? Mä oon kyllä aina ollut tosi ääripään ihminen, eli joko mennään täysillä tai sitten ei ollenkaan. En oo vielä monessakaan asiassa elämässä onnistunut saavuttamaan semmoista täydellistä kultaisen keskitien tilaa. Pakko kyllä nostaa hattua heille, ketkä ovat tämän tilan onnistuneet saavuttamaan. Voisitte heittää mullekin vähän tipsejä miten siihen pääsee kiinni 😀
Mulla on myös nyt vähän uudenlainen tilanne menossa. Kuten aiemmin pari viikko sitten kerroin, hyvinvointimittaukseni paukkui punaista mm. täyteen ahdetun kalenterin vuoksi palautumisen osalta. Silloin  vannoin että rupean ajattelemaan enemmän itseäni, omaa jaksamistani ja hyvinvointiani. Ja niin totisesti kerta heitolla tein! Oli kyllä niin hyvä että tein tuon mittauksen juuri tähän väliin. Mä oon sanonut ”ei” tosi monille jutuille ja nyt mulla onkin ihan oikeasti kalenterissa tilaa mm. harrastaa ja keskittyä kirjoitushommiin muulloinkin kuin keskellä yötä. Mä oon aina tykännyt kirjoittaa ja musta on aivan ihanaa, että senkin saralta on auennut nyt uusia ovia. Uudessa Cosmopolitanissa onkin mun uusi ja ihka ensimmäinen kolumnini! Huomenna hyökkään seuraavan aiheen kimppuun, joka onkin muuten juuri balanssi niin elämässä kuin treenaamisessa. Saas nähdä miten se kynä sutii tällä mielentilalla kun on pihalla kuin käki 😀
Mulla onkin taas jo reissua tulossa ensi viikon lopulla. Sieltä palailen muutamaksi tunniksi välissä kotiin (toisin sanoen käyn vaihtamassa laukun kotona ja takas kentälle) ja sitten lähden kuvausmatkalle Marbellaan. Tuosta ensimmäisestä reissusta en voi vielä kertoa mitä se koskee, mutta kertoilen heti kun voin. 🙂 Mä nautin matkustamisesta ihan älyttömän paljon ja nyt on työn puolesta reissuja tulossa ihan kunnolla aina tuonne pitkälle kesään. Lisäksi tässä katseltiin rakkaan ystäväni Lotan kanssa että mihinkä sitä lähtisi ihan oikeasti lomailemaan syksyllä.. Semmoisen neuvon olen kollegoiltani saanut, että yrittäjänä loma on vain karusti vedettävä kalenterissa yli tai muuten sitä tulee puoli huomaamatta buukattua kalenteri täyteen ja yhtäkkiä ei olekaan vuoteen ollut lomalla. Eli nyt otankin teiltä kaikkia matkustusvinkkejä vastaan, mihin kannattaisi lähteä aivot narikkaan -lomalle? Kriteereinä on aurinko ja lämpö. Paikka saisi olla mielellään vähän kauempana ja ei mikään  turistikohde. Kaikki ehdotukset otetaan vastaan!
Nyt kun olen saanut meilit vastattua ja tänne jotain suollettua ulos, niin taidanpa lähteä vihdoin täältä raflasta kohti kotia. Mä oon istunut täällä nyt jo vaikka kuinka monta tuntia kun ei vaan pysty olemaan nyt tehokas 😀 Ehkä se on välillä ihan ok olla vähän hömelö. Vaikkakin toki helpottaisi elämää ajallisesti jos pystyisi hoitamaan asiat vähän rivakammin ja keskittymään yhteen asiaan kerrallaan. No, eiköhän se tästä…. Huomenna laittelen vielä koontia meidän Thaikku reissusta, bootcampista ja yleisiä fiiliksiä Hua Hinista ja Bangkokista lomakohteina. Toivotaan että mä oon jo tällä planeetalla huomiseen mennessä.. 😀
Ihan mahtavaa viikon puoliväliä! Laitelkaahan tänne lomakohde-ehdotuksia tulemaan!
 
Dreaming..

 

Kommentit (9)

  1. Sanna
    klo 16:22

    Ihan ehdottomasti Los Angeles! Mutta ei minnekään turistirysiin vaan lähtee elämään ihan jenkkien arkielämää vähän kauemmaksi Hollywoodista. Esim. me oltiin Costa Mesassa, josta oli tosi helppo ajella paikasta toiseen. Siellä on mahdollista ottaa ohan rennosti esim. rannalla ja meillekin kävi tuuri että delffiinit tuli morjestamaan laiturin läheisyyteen ja siis siellä oli niin paljon kaikkea nähtävää ja koettavaa että! Upeita paikkoja liikkumiseen ja urheilemiseen, shoppailuun, vaeltamiseen yms. Suosittelen!

  2. Minna
    klo 16:47

    Mauritius on ihana paikka! 🙂 Olin siellä tammikuussa ja voin suositella lämpimästi 🙂

  3. Ville
    klo 18:13

    Nykyään tuo kiire näyttää aiheuttavan haasteita itse kullekin. Kuten tekstissäsi mainitsitkin, on erittäin tärkeää pystyä sanomaan asioille ei — yksi ihminen ei kertakaikkiaan pysty halkeamaan joka paikkaan. Itsellänikin arki on välillä aikamoista hulabaloota. Jaksamisen kannalta olen kokenut erittäin tärkeäksi iltojen rauhoittamisen. Viimeiset 1-2 tuntia ennen nukkumaan menemistä jätän sivummalle kaikki arjen asiat. Tuona aikana pyrin rentoutumaan juomalla esimerkiksi kupin teetä ja lueskelemalla jotain lehteä. Kevyt lihashuolto on mielestäni myös hyvä tapa rentoutua. Tärkeintä on kuitenkin, että keskittyminen on aivan jossain muualla tuona aikana kuin opiskelussa tai työjutuissa.

  4. Sienna
    klo 18:26

    Malediivit ja jokin paikallisten saarista? suuntaa sinne vaikka lokakuussa niin oot just sopivasti low seasonin lopulla mut high season alkamassa eli hinnat kohtuulliset eikä oo valtavia turistimääriä

  5. Satu
    klo 19:13

    Heips! 🙂 Kommenttini ei juuri liity postaukseesi mutta oli pakko päästä sanomaan, että tykkäsin kovasti kolumnistasi uudessa Cosmossa! Ihanan aito <3 jään odottamaan lisää 🙂

  6. Mehis
    klo 22:30

    Moikka!kiitos kivasta blogista ?pakko kommentoida ekaa kertaa tänne jotta kovasti olet ihanan energisen oloinen ihminen ja sporttisen kaunis .? snäppejäsi on hyvinkin hauska ja kiva seurata,oma elämä taitaa olla sen verran tylsää ? no ei vaan sellaista perus kotiarkea 8-16 työ ja lasten kanssa illat,joten on mielenkiintoista seurata sun matkoja ja juttuja..??? kiva olisi blogissa nähdä esim sun arkimeikistä bloggaus..tai lemppari treenivaatteista ..
    Mukavaa kevättä sinulle !!
    Ps..sun kysymykseen en osaa vastata ollenkaan,kun lähinnä tulee koluttua noita turistipaikkoja Välimeren rannalla perheen kera ?

  7. Nea
    klo 08:51

    Puerto rico! ?

  8. J
    klo 09:29

    Curacao! Voit hyppiä pienkoneilla naapurisaarilla A ja B?

  9. Joy
    klo 11:35

    Vinkkinä kultaisen keskitien löytämiseen: meditointi ja jooga. Itse olen niiden kahden avulla saavuttanut melko harmonisen ja rennon olomuodon kuitenkin tehokkaalla asenteella maustettuna. Ennen kun olen ollut melkoisen stressaantunut ja ahdistunut kaikesta kun ”pitäis tehdä” ja ”pakko suoriutua”. Erityisesti meditointia suosittelen lämpimästi, vaikka sitten 15 min illalla ennen nukkumaanmenoa tai 20 min aamulla ennen aamupalaa ottamaan pienen hetken itselle ja vaan olla, tässä ja nyt. Auttaa, sen voin luvata. Saa myös huomata kuinka ihmeen kaupalla niitä tuntejakin tulee päiviin lisää kun ymmärtää sen läsnäolon ja kiireettömyyden todellisen merkityksen 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.