Millä säilyttää motivaatio?

Kirjoittelin tuossa jokin aikaa sitten motivaatiosta. Jotenkin mulla on tullut tosi paljon lisää ajatuksia aiheen suhteen ja siksi halusinkin kirjoittaa siitä vielä vähän lisää. Viimeksi kirjoitin enemmänkin siitä, mistä sitä motivaatiota saa, nyt haluan pureutua siihen, kuinka sen saa säilymään.
Motivaatio on jotenkin tosi hassu juttu. Välillä sitä on niin paljon että koko maailma sen huomaa ja välillä taas tuntuu ettei sitä meinaa löytyä mistään, vaikka kuinka kääntäisi jokaisen kiven ja kannon. Motivaatiota tarvitaan monessakin paikassa. Se saa meidät tekemään asioita ja joskus jopa ylittämään itsemme.
Tällä hetkellä mua motivoi ajatus entisestä suorituskyvystä ja toiminallisuudesta, joka mulla on joskus kropassa ollut. Olen ennenkin puhunut siitä, että jos joku sellainen asia ei enää miellytä, mihin voimme itse vaikuttaa, on siitä turha valittaa mikäli ei ole itse valmis tekemään muutosta ja töitä asioiden eteen. Mä jotenkin olen kyllästynyt siihen, että hengästyn aiempaa helpommin, kauppakassit tuntuu normaalia painavimmilta ja salilla painot ovat tippuneet, samaa tahtia kun kodin puntarissa paino näyttää nousseen. THIS IS NOT WHAT I WANT!
Niinpä päätin tuossa joku aika sitten tehdä asioille jotain sen sijaan että keskittyisin valittamaan ja surkuttelemaan kohtaloani. Tein itselleni ruoka- ja treeniohjelmat, joita noudatan ainakin seuraavat 8 viikkoa ja sen jälkeen toivottavasti pääsen taas omaan normaaliin elämäntapaani kiinni, ilman että tarvitsee asioita (ruokailuja, treenejä jne) erikseen miettiä. Aloitin myös Tube-kanavan, jossa seurataan tätä edistymistä ikäänkuin ”Fitnesspäiväkirjat” -meiningillä. Tulen tekemään myös treenivideoita ihan omina klippeinä.
 
 

 
Sitten takaisin motivaatioon. Ajatellaan nyt hypoteettisesti, että olemme jo löytäneet sisäisen motivaatiomme ja nyt sitä pitäisi ylläpitää. Kun puhutaan treenistä, motivaatio usein kaatuu siihen, että halutaan kaikki nyt heti. Alussa kun intoa riittää, tulee ahmittua treenejä kuin bestseller-kirjoja. Treenit kulkee, voimatasot nousee ja kehitystä tulee. Sitten tapahtuu jotain.
Tässä listattuna asioita, joilla ylläpitää motivaatiota.

  1. Aloita Maltilla. Vaikka alussa olo on lähes voittamaton, suorastaan kuolematon, niin maltti on silti valttia kun lähdetään liikkeelle. Treenimääriä olisi hyvä nostaa progressiivisesti, samoin kuin intensiteettiä. Jos lähtee hutkimaan liian kovaa liian nopeasti, seurauksena on yleensä paikkojen kipeytyminen, loukkaantuminen tai sairastuminen, vähintäänkin motivaation hiipuminen. Etenkin näin nuhakaudella flunssan nappaaminen on hyvin todennäköistä, jos tottumaton kroppa on yhtäkkiä rääkätty ihan äärimilleen.
  2. Päätä tavoite. Mitä haluat treeneillä saavuttaa? Parempi kunto, muutaman kilon keventäminen, arkiaskareiden helpottuminen vai kenties ensi kesänä maratonille osallistuminen? Kun tavoite on lyöty lukkoon, siihen voi aina palata heikolla hetkellä. Ilman tavoitetta on helppo unohtaa miksi oikeastaan alkoikaan projektiin. Itse tykkään kirjoittaa tavoitteeni ylös, jotta se konkretisoituu. Silloin minulla on mustaa vakoisella, eikä tavoite ole väin häilyvä ajatuksen juoksu jossain takaraivossa.
  3. Tee suunnitelma. Kun tavoite on päätetty, on aika tehdä realistinen suunnitelma. Jos tavoitteena on pudottaa 10 kiloa, tee suunnitelma (tai pyydä siihen joltain apua), jolla pystyt saavuttamaan pysyvät tulokset. Ja tämän jälkeen voit palata takaisin kohtaan 1. Maltti on valttia myös elämäntaparemonteissa. Sen sijaan, että rysäyttäisi koko pakan ja elämäntavat kerralla uusiksi, on syytä aloittaa pienistä teoista ja hiljalleen lisätä niin arjen pieniä parempia valintoja, kuin suurempiakin muutoksia rutiineihin.
  4. Pysy suunnitelmassa. Tulee päivä, kun ei huvita. Meille kaikille tulee niitä, se jos joku on varmaa. Jos kuitenkin aiot antaa joka kerta periksi, kun ei huvita, niin mitä luulet saavuttavasi? Ei töihinkään huvita lähteä joka aamu, mutta sinne on kuitenkin mentävä. Treenaamaan ei aina kiinnosta lähteä, mutta kun teet tarpeeksi toistoja, niin asiat rutinoituu ja helpottuu. Huonoina päivinä treenaamaan lähteminen on puhdas päätös-kysymys. Päätä lähteä treeneille, huvitti tai ei. Treenin jälkeen kiität itseäsi.
  5. Kuuntele kroppaasi. Jos olo on oikeasti väsynyt ja tuntuu ettet ole palautunut vielä edellisestäkään treenistä, tai elät stressaavia aikoja, kannattaa punnita onko treenaaminen silloin järkevää. Välipäivän pitäminen voi tulla silloin tarpeen (ja sen saa tehdä hyvällä omallatunnolla!) tai vaistaavasti voi kokeilla kevyempiä liikuntamuotoja, kuten rentouttavaa joogaa tai luonnossa kävelyä. Aina ei tarvitse mennä vetämään puntille maksimeja.

 

 
Mietin tässä juuri omalla kohdalla miten olen lähtenyt toteuttamaan edellä listattuja kohtia. Maltilla aloittaminen ei mennyt mulla rehellisyyden nimissä tälläkään kertaa ihan putkeen.. 😀 Niinkuin ei mulla meinaa mikään yleensäkään mennä. Se on yksi piirre, mitä mun pitäisi todellakin opetella. Kaikkea kun ei aina tarvitsisi vetää ihan äärilaitaan ja täysillä. Jotenkin sitä on vaan niin tunne- ja hetkessäeläjä, että on vaikea olla maltillinen 😀 Noh, aloitin treenit siis aikapitkälti samalla intensiteetillä, kuin mihin olen joskus ”hyvinä aikoina” tottunut. Ja tsadaaa! Nuhassa meni koko viime viikonloppu! Että silleen. Älä tee niinkuin minä, vaan niinkuin minä käsken 😀
Tavoitteen päättäminen oli mulle helppoa. Kuten jo tekstin alussa kerroin, haluan oman toiminallisuuteni ja suorituskykyni takaisin. Ja olishan se myös ihan kiva jos vaatteet istuisi, niinkuin ovat joskus istuneet. 😀 Tavoite on siis kirkas ja kirjattu; takaisin omiin sporttisiin rutiineihin, sopivan rennolla otteella. Oma vanha elämäntapa takaisin, kiitos.
Suunnitelman tekeminen oli helppoa. Tiedän miten kehoni toimii, mitä se kaipaa ja mitä se ei missään nimessä kaipaa. Siksi karsin ruokavaliostani kaikki mahdolliset ylimääräiset pois, joista tiedän että ei sovi juuri minulle optimaalisesti. Treenit olen suunnitellut aika tiukoiksi, joskin väleihin mahtuu kevyempiä viikkoja/päiviä. Tein ohjelmani niin, että minulla on niissä myös joustovaraa. En aio enää ikinä palata kitudieetteihin tai orjalliseen treeniohjelman noudattamiseen. Treenit ja ruokailut tulevat elämän ohella, elämä ei tule treenien ja ruoan ohella.
 

 
 

 
Suunnitelmassa pysyminen sen sijaan vaatii itse kultakin erilaisia toimenpiteitä. Pyrin tekemään suunnitelmassa pysymisen itselleni mahdollisimman helpoksi. Konkreettisesti se tarkoittaa sitä, että tyhjensin kaapit kaikista ylimääräisistä ”tarvikkeista”, kuten herkuista. Onneksi niitä nyt ei paljoa ollutkaan, joten kaappien puhdistus oli sinänsä helppo operaatio. Ja näin suunnitelmassa pysymisen nimissä jouduin tietenkin uhrautumaan ja syömään ylimääräiset. 😀 Suomeksi sanottuna söin muutaman pussinjämän kuorrutettuja pähkinöitä.
Suunnitelmassa pysyminen vaatii myös vähän organisointia. Etenkin näin kun tekee freelancerina vähän sitä sun tätä työkseen, minun on pakko kirjoittaa treenit kalenteriin ylös. Muuten tiedän että en mukamas saa niille järjestettyä aikaa. Kun ne ovat kirjattu ylös päivän ohjelmaan, tulee ne myös hoidettua. Lisäksi olen taas aloittanut food preppaamisen, eli teen yhtenä-kahtena päivänä kauheat satsit ruokaa valmiiksi kaappiin, jotta hyvää ja oikeanlaista ruokaa on aina saatavilla nälän iskiessä.
Olen tosiaan joutunut tässä jo kropan kuuntelu puuhiin, vaikkei projektiani olekaan vielä kovinkaan paljoa takana. Tulin siis viime viikolla kipeäksi ja nyt eletään sitä häilyväistä tervehtymisen rajaa, jolloin tulee arvottua, että uskaltaisiko jo lähteä treenille. Olen nähnyt hyvin läheltä ystävältäni, mitä liian varhainen treeni aloittaminen flunssan jälkeen voi tehdä. Ja useiden kuukausien lepo sydänlihastulehduksen vuoksi ei nyt suoranaisesti houkuttele. Niinpä päätin vielä eilen malttaa mieleni ja tänään ensimmäiset treeni vedetään ”kevyesti” ohjauksen merkeissä, kun menen vetämään Mikko ”Peltsi” Peltolalle puistojumppaa. Sinne on muuten kaikki tervetulleita osallistumaan mukaan! Eli tänään 30.8 klo: 18-19 Töölönlahden amfiteatterin vieressä sijaitsevalle nurmikolle saa tulla mukaan treenaamaan! Treeni on täysin ilmainen ja se on osa Peltsin kuntoprojektia, joka valmistelee häntä vähän tiukempiin tuleviin koitoksiin… 😉
Näihin sanoihin haluan toivottaa sinulle motivaation täyteistä keskiviikkoa. Huomenna klo 7:00 tärähtää uusi Tube-video tulille. Siinä tarkastellaan tämän hetken kuntoa ja lähtötilannetta, pureudutaan vähän joustavaan ruokailuun ja saattaa siellä vilahtaa muitakin tuttuja kasvoja mukana! Se on adioos!
 

 
Kuvat: Patrick Karkkolainen

Kommentit (10)

  1. Ilona
    klo 12:11

    Moi Janni!
    Samat jutut mietityttää minuakin ja edellee pohdin täällä, että olenko valmis töihin menoon huomenna. Sen näkee sitten illalla. Kun iteki syysflunssaa täällä parantelen ja voimatasot alkavat pikkuhiljaa tulla takaisin. Silti en treenaamaan lähde, ettei niitä sydänlihasvikoja tule ja harkitsen tarkkaan, oisko se huomenna aika lähteä töihin. Luulen, että pääsen töihin jo huomenna.
    Mukavia treenejä teille! Hienoa, että sullakin flunssa jo hellittää. Ota rauhallisemmin treeneissä näin alkuun ?

  2. Arai
    klo 16:51

    Miten itsensä voi ylittää? Omituinen lause.

  3. emilia
    klo 09:38

    Tube video oli loistava!! Niitä lisää 🙂 Teit videolla välipalan valmiista marjasmoothie pussista, ovatko ne minkämerkin? Vaikutti tosi käteviltä itsellekin! 🙂

  4. Tytteli
    klo 13:05

    Moikka, hyvä postaus ja kiva kun alotit videoiden teon, oonkin kaivannut fitnesspäiväkirjoja 😀 mietin että olisiko sulla antaa jotain vinkkiä: itselleni tavoitteen asettaminen on tärkeää mutta hankalaa tässä liikuntakysymyksessä. En osaa laittaa konkreettisia tavoitteita sillä en ole ylipainoinen tms (162/59) mutta tarvetta pudottaa hiukan. Onko siis kiloilla hyvä asettaa tavoite esim 55kg? Kun mietin myös sitä että lihaksia minulla ei oikein ole kun en pahemmin ole liikuntaa harrastanut ja lihaksethan tuo painoa myös… Jotenkin ”parempi arkikunto” tms on liian laaja tavoite itselleni. Kiitos jo etukäteen jos jaksat vastata! 🙂

  5. Jassu
    klo 19:08

    Moi Janni! Ensinki, sun uusi ”Hussi-Tube” on aivan mahtava! Oot ihanan rohkee ja rempsee ja vaikuttaa siltä, että myös todella rehellinen! 🙂
    Toiseksi haluaisin vähän udella, mikä vanha kone sulla oli millä ei onnistunut videoiden muokkaus ja mihin koneeseen vaihdoit sen? Tai niin ainakin ymmärsin, että sun vanha kone ei jotenkin ”pelittänyt” tarpeeksi hyvin ja ostit sen takia uuden? 😀

    1. jannihussi Kirjoittaja
      klo 16:48

      Moi! Kiitos kovasti 😀 Mulla oli MacBook Air ja kone vaihtu MacBook Prohon 🙂 Uudella pelittänyt tosi hyvin! Vaihdoin myös softan Premier Prohon.

  6. Sohvi
    klo 18:47

    Moikka Janni,
    Ja tsemppiä elämänmuutokseen :)! Sulla on kiva ja inspiroiva blogi.
    Tuli mieleen että olisitko voinut joskus avata tarkemmin meal preppaustasi? Ihan sillä kyselen, kun itse haluaisin sitä myös harrastaa koska se helpottaisi arkea niin paljon, mutta en tiedä onko vika valmistus- vai säilöntämetodeissani, kun tuntuu että maku ja koostumus eivät säily paria päivää pidempään. En tosin ole mikään kovin kaksinen kokki muutenkaan, eli sillä saattaa myös olla osuutta asiaan 🙂 Mutta olisi kiva kuulla, jos sinulla on antaa jotain vinkkejä asian suhteen!

  7. Jenna
    klo 21:14

    Hei Janni!
    Löysin nyt vasta tieni blogiisi, ja täytyy sanoa että nää siun tekstit on todella ihania ja kannustavia! 🙂 Haavena on joskus tehdä samanlaista työtä kuin sinäkin, kunhan saan tämän hetkiset ammattikorkeakoulu opinnot päätökseen, olisi tarkoitus lähteä opiskelemaan liikunnanohjausta.

  8. Norataskinen
    klo 08:34

    Ihana blogi taas! <3

    1. jannihussi Kirjoittaja
      klo 13:12

      Kiitos <3

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.