Äidille.


Tänään vietetään äitienpäivää. Minusta on ihanaa, että kaikille äideille (ja tietenkin iseille) on varattu kalenterista ihan oma päivänsä! Niin kliseistä kuin onkin sanoa, että jokainen päivähän on äitienpäivä, niin tottahan se on. Oma äitini on läsnä melkein jokapäiväisessä elämässäni. Olipa minulla iloja tai suruja tai muuten vain semmoinen olo, että tekee mieli höpötellä, niin äiti on vähintäänkin puhelinsoiton päässä ja aina valmiina kuuntelemaan.
Mun äiti on maailman vahvin nainen. Hän ei ehkä nosta penkistä sataa kiloa, mutta jaksaa kantaa ainakin tuplat harteillaan. Mun perässä on varmasti ollut välillä vaikea pysyä, kun suunnitelmat muuttuvat nopeammin kuin Harri pistää nakinpalan poskeensa, mutta silti äippä on kaikesta perillä. Usein vielä paremmin kuin allekirjoittanut itse. Kun jysäytän seinää päin satasella, äidin nosturipalvelu on ollut paikalla jo viimeiset puoli tuntia. Ja kun vauhtini on niin kova, että hiukset meinaa lentää päästä, on äiti tarpeen mukaan paikalla jarruttamassa jarrupalat sauhuten tai puhaltamassa lempeän lounatuulen tavoin vielä ripauksen ekstraa päälle.
Yksi syy siihen, miksi olen uskaltanut yrittää ja kokeilla välillä hullujakin asioita elämässä, on ollut se, että tiedän äitini olevan takanani, kävipä yrityksessä sitten miten tahansa. Ihan sama vaikka kaikki lässähtäisi kuin köksän tunnilla tehdyt ensimmäiset pannukakut, äiti olisi siellä lisäämässä leivinjauhetta kohottaakseen luomuksen. Vastaavasti kaikista hienoimmissa onnistumisissa äiti on aina ollut maaliviivalla ottamassa vastaan lämpimän sylin kanssa. Kun asia on ollut minulle tärkeä, on se ollut sitä myös äidille.
Haluan toivottaa jokaiselle äidille, äidinäidille, äitipuolelle ja tuleville äideille mitä aurinkoisinta ja rakkaudentäyteistä äitienpäivää!
 

”Kuka se on, joka lasta lohduttaa,
kun hänellä on paha mieli tai häneen sattuu?

Kuka lasta lakkaamatta rakastaa,
vaikka hän kiukuttelee ja on  hankala?

Kuka on se, johon lapsi voi aina
turvata ja luottaa?

Se jonka olkapäätä vasten
hän voi itkeä surunsa pois?

Se on äiti.

Se, joka aina ymmärtää lastaan,
vaikka lapsi ei itse ymmärtäisi
itseään.”