Kuinka monta tolloa ja menetettyä henkeä vielä tarvitaan?!?

 
Mun päässäni sihisee raivosta tällä hetkellä. Itkin äsken raivo- ja suruitkut samalla kun luin artikkelia, jossa kerrottiin vapaana olleen isomman koiran retuuttaneen pienen villakoiran hengiltä erään Helsinkiläisen ravintolan terassilla. MITEN TÄLLAISTA VOI TAPAHTUA VÄHÄN VÄLIÄ?!
Artikkelin pääset lukemaan tästä.
Kerroin aiemmin talvella, kuinka vapaana ollut saksanpaimenkoira oli käynyt minun pienen Harri-villakoirani kimppuun kaupan pihalla. Harri oli onneksi sen verran valppaana, että kiskaisi itsensä remmeineen päivineen irti ja onnistui lähes väistämään koiran hyökkäyksen. Harri sai puruhaavat nivusiin, jotka sai onneksi eläinlääkäriltä ”puhtaat paperit” ja ne jäivät vain pinnallisiksi puruhaavoiksi. Henkiset traumat olivat kyllä sitäkin isommat ja muita koiria Harri ei enää lähesty juuri ollenkaan, se jopa pelkää suurinta osaa muista nelijalkaisista.
Mikä siinä on niin hemmetin vaikeaa laittaa oma koira julkisilla paikoilla kiinni?? Koira on eläin ja omistaja ei voi koskaan olla SATAPROSENTTISEN varma siitä, miten se käyttäytyy ja reagoi erilaisissa tilanteissa erilaisten koirien kanssa! Harrin, kuten ei tämän artikkelin tapauksessakaan isompaa koiraa provosoitu millään lailla. Kuten artikkelissa edesmenneen koiran omistaja kuvailee, tämä isompi koira ikäänkuin leikki, tajuamatta kuitenkaan koirien välistä kokoeroa ja siksi tapaus päättyi kauheimmalla mahdollisella tavalla. Vika EI KOSKAAN ole koiran, vaan vastuuttoman omistajan.
Toivon että aiheesta keskutellaan ja siihen puututaan. Toivon myös, että aiheesta keskustellaan ilman, että aletaan syyllistämään tai yleistämään tiettyjä rotuja. Se minkä rotuisia koirat ovat, ei liity millään tavalla siihen, miten niiden omistajat kantavat vastuunsa lemmikeistään.
Paljon voimia Hilppa-koiran perheelle. Lähetämme Harrin kanssa lämpimiä ajatuksia ja lipaisuja. <3

Kommentit (31)

  1. Emmi
    klo 14:49

    Olen niin samaa mieltä kanssasi Janni! On järkyttävää lukea jatkuvasti näitä kamalia uutisia koirien hyökkäyksistä pienempien kimppuun. Hyvä kun otat asian julkiseen keskusteluun! Toivottavasti tähän saadaan muutos.

  2. Nina
    klo 14:55

    Nimenomaan! Koirat kiinni vaikka olisi kuinka kiltti tai söpö tahansa. Koira on silti eläin. Kävi itselläkin tunteisiin tuo uutinen. Harrille rapsutuksia!

  3. Jane
    klo 15:12

    Aivan samaa mieltä! Miun 14kg sekarotunen poika myös saanut haavat saksanpaimenkoiralta ja samalta parikin kertaa sekä jackrusselilta melkein. Nämä tapahtu maalla naapurin koiran toimesta että turvassa ei missään. Pentunakin sai purujäljet päähän muka luotettavalta koiralta. Näitten jälkeen haukkunut kaikki koirat että kiitosta vaan irtokoirien omistajalle!
    Vaikka miten olisi oma koira opetettu ja luotettu niin koskaan ei pidä irti pitää yleisillä paikoilla, taajamassa. Luotetulla koirallakin voi vain ns. naksahtaa päässä, ikinä ei voi tietää mitä tapahtuu. Ja se raivostuttaa kun kävelylenkilläkin pitää jonkun oikein odottaa että pääsis nyt koirat vaan tutustuu keskenään ja haistelemaan, kun ei kaikki koirat kaikista kaimoistaan tykkää että voitaisiin vain kävellä reippaaseen tahtiin keskenään ohitse. Keltainen nauha meilläkin käytössä vielä lisäksi. Harmittaa kun remmirähjä kaveristani tuli mutta onneksi asustelee maalla niin ei tarvii niin pelätä ja rähjätä.
    Taas yksi turha kuolema vain omistajan tyhmyyden takia…

  4. Roosa
    klo 16:48

    Siis oon niin samaa mieltä sun kanssa Janni! Toinen asia mikä ärsyttää on että jotkin koirarpdut leimataan huonomaineisiksi ”tappaja” koiriksi, vain koska omistajat eivät ole jaksaneet/olleet kykeneviä kouluttamaan koiriansa.

  5. Susanna
    klo 17:03

    Kiitos, kun kirjoitit postauksen tästä tärkeästä aiheesta. Itku tuli täälläkin uutista lukiessa. Kukaan ihminen ei voi olla täysin varma siitä, miten oma koira toimii erilaisissa tilanteissa – koira on kuitenkin eläin. Viime aikoina on uutisoitu useista vastaavista tilanteista, mikä on sinänsä hyvä asia – toivon todella, että lisääntynyt uutisointi avaisi edes joidenkin vastuuttomien koiranomistajien silmät. Itsekin olen koirani kanssa joutunut vastaavan tilanteen uhriksi. Koira selvisi eläinlääkärireissulla, mutta pelot jäivät ikuisiksi meillä molemmilla.

  6. Koiranomistaja
    klo 18:17

    Pakko kommentoida näin ison koiran omistajana, että ihmettelen miten isoja koiria pidetään kaupungissa yleensäkään irti, meillä maalla koira on 2m aidan takana (aitauksella kokoa 0,5ha) mutta kun lähdetään kaupunkiin laitetaan koiralle kuonokoppa ja remmi ja koira on täyden vahdinna alla ettei tommosia järkyttävät yksiä pääse tapahtumaan

  7. pikkukoiran omistaja
    klo 19:38

    Nyt on kyllä tiivistetty hyvin tulikuuma puheenaihe, kiitos tästä Janni! Jaksamisia ja rapsutuksia teidän Harrille sekä osanottoni Hilpan läheisille <3

  8. Järkevä
    klo 19:48

    Just nii! Nyt kaikki koirat julkisilla kiinni!!!

  9. Pauliina
    klo 20:52

    Luin myös itse tämän uutisen tänään kyyneleet silmissä ja koko päivän ajatukseni ovat olleet koiransa menettäneiden omistajien luona! 🙁 <3 Omistan itse myös pienen aran koiran, joka on epäileväinen kaikkia toisia koiria kohtaan, mutta pikkuhiljaa tutustuttamalla ollaan saatu luottamusta rakennettua muita koiria kohtaan takaisin… Jos Harri joskus haluaa minikokoista hieman ujoa leikki- / tutustumisseuraa koiralta, joka tulee toimeen parhaiten juuri toisten pelokkaiden kanssa niin lähdetään mielellämme lenkille tai tyhjään koirapuistoon peuhaamaan. 🙂

  10. Peppi
    klo 22:31

    Janni on paras

  11. Marjut
    klo 22:58

    Uskomattoman välinpitämätöntä toimintaa!! Olen ollut erittäin järkyttynyt tapauksesta. Todella hyvä, että tuot asiaa esiin! On saatava ihmiset ymmärtämään, että koiria EI voi pitää irti!!!

  12. Ilkka Tammisola
    klo 23:40

    Kuulehan Janni!
    Kommentoit Hernesaarenrannan ikävää tapahtumaa mm. näin:
    ”Toivon myös, että aiheesta keskustellaan ilman, että aletaan syyllistämään tai yleistämään tiettyjä rotuja. Se minkä rotuisia koirat ovat, ei liity millään tavalla siihen, miten niiden omistajat kantavat vastuunsa lemmikeistään.”
    Et näköjään tunne faktoja, jotka osoittavat, että rodulla on – myös – väliä. Hokema, jonka mukaan syytä ei koskaan ole koiran rodussa, vaan syy on aina hihnan toisessa päässä, on tosiasioihin perustumaton. Lähetin IL:n toimittajalle sekä poliisille asiasta palautteen. Lähetän sen myös sinulle. Toivottavasti se auttaa sinua ymmärtämään, miksi kaikkialla, missä vaarallisia koirarotuja on kielletty, listan kärjessä on pitbull.
    Valitettavasti kirjoitukseni liitteet eivät mahdu mukaan; niissä asiaa on selvitetty seikkaperäisemmin. Tässä, ole hyvä:
    ”Erinomaista, että otitte kissan/koiran pöydälle. Iltalehdessäkin on viime keväänä julkaistu hellanlettas-juttu pitbull-vauvelista – mikä ilmeisesti on osaltaan lisännyt pitbullien suosiota. Viikko sitten jollain tv-kanavalla ”koirakuiskaajana” tunnettu henkilö tunnin ohjelmassaan vähätteli pitbullien vaarallisuutta, ne kun hänen mukaansa eivät ole sen agressiivisempia kuin muutkaan rodut. Fraasi ”vika ei ole koirassa, vaan hihnan toisessa päässä”, oli ohjelman keskiössä.
    Todellisuus on toinen. Yhdysvalloissa tilastot kertovat, että pitbull-tyyppiset koirat ovat aiheuttaneet ihmisten kuolemia enemmän kuin kaikki muut koirarodut (> 300) yhteensä. Siellä, missä vaarallisia koirarotuja on kielletty, pitbull on – perustellusti – aina listan kärjessä.
    Se, miksi pitbull-tyyppiset koirat ovat keskimäärin muita vaarallisempia, johtuu yksinkertaisesti siitä, että niillä on useimpia muita paremmat edellytykset halutessaan aiheuttaa vakavia seuraamuksia ihmisille tai muille koirille. Ne ovat varsin lihaksikkaita, siis voimakkaita, niillä on suuri kita ja erityisen vahva purenta, ne ovat kiinni käydessään sinnikkäitä, niiden leuat lukkiintuvat ja pysyvät uhria retuuttaessa kiinni. Lisäksi niiden ärsytyskynnys on alhainen – vaikka ne ennen sen ylittymistä olisivatkin näyttäneet rauhallisilta.
    Kun koirarotuja on yli 300, jokaiselle riittää omansa ilman muutamia kaikkein vaarallisimpia. Minusta on käsittämätöntä, että kaupunkioloissa saa ylipäätään pitää pitbull-tyyppisiä tai muita bull-tyyppisiä eläimiä, jotka mahdollisen hepulin saadessaan ovat ihmisille ja muille koirille hengenvaarallisia. Lisäksi niiden omistajiksi, juuri koirien em. ominaisuuksien takia, hakeutuu monesti vastuuttomia henkilöitä – kuten ilmeisesti nyt po. tapauksessakin.
    Sen tähden myös ihmettelen poliisin vähättelevää suhtautumista nyt kysymyksessä olevaan tapaukseen, kun rikosilmoitus on kirjattu nimikkeellä järjestysrikkomus. Oikeampi nimike olisi ollut vaarallisen eläimen vartioimatta jättäminen (RL 44:5).”
    PS.
    Minunkin snakupoikani oli kerran hengenvaarassa, kun dogo argentino -jätti koirapuistoon tultuaan suoraa päätä hyökkäsi massiivisella voimallaan täysin puolustuskyvyttömän koirelini kimppuun.

    1. jannihussi Kirjoittaja
      klo 09:56

      Koko jutun pointti on tässä se, että jos koira on vastuuttoman omistajan vuoksi vapaana niin se on ihan se ja sama minkä rotuinen koira on kyseessä. Voi se pikkukoirakin käydä ison kimppuun olleessaan vapaana, tuskin aiheuttaen isolle koiralle suurempaa harmia, mutta pahimmassa tapauksessa isompi voi puolustautua ja sen seurauksena vahingoittaa pienempää. Eli asia mitä ajan takaa on se, että koirat on pidettävä kiinni rodusta riippumatta. Piste.

      1. Ilkka Tammisola
        klo 00:54

        Panit pisteen mielipiteesi perään ikään kuin sillä olisi lukittu mielipiteesi oikeellisuus. Pointti EI kuitenkaan ole se, minkä pointiksi nimesit. Ihan sama ei ole, onko vapaaksi jätetty pitbull tai esimerkiksi nyt tapettu pikkukoira. Pienetkin koiratkin toki saattavat ärhennellä ja vaikkapa näykkäistä toista koiraa tai ihmistä, mutta seuraamukset ovat aivan eri luokkaa, jos hyökkääjä on vaikkapa juuri vapaana oleva pitbull. Senhän osoittavat nuo edellä lainaamani kuolinsyytilastot – ja senhän sanoo jo terve järkikin. Miksi siis kiistät selvät faktat? Koeta suhtautua asiaan kiihkottomasti, ilman pisteitä.

        1. jannihussi Kirjoittaja
          klo 10:31

          Aivan.

      2. Jaana Holopainen
        klo 12:57

        Juurikin niin!

    2. Salla
      klo 19:23

      Onhan se totta, että pitbull-tyylisillä koirilla on fyysisten ominaisuuksiensa ja käyttöhistoriansa myötä enemmän taipumusta aggressiiviseen käytökseen ja toisten vahingoittamiseen, mutta rotu ei yksin vaikuta. Tiedän todella hyväkäytöksisiä pitbull-tyylisiä koiria ja pikkukoiria, jotka on purreet mm. pieniä lapsia erittäin pahasti. Ja tämä rotujen kiellon ”hyödyllisyys” on ristiriidassa sen faktan kanssa, että kiellon jälkeen kuolettavien koirahyökkäyksien määrä ei suinkaan ole laskenut suurimassa osassa maista… Tässäkin asiassa sekä geenit (=rotu) että ympäristö (=koulutus) vaikuttavat yhdessä!

  13. Tanja
    klo 23:48

    Itselläni on vuosien mittaan ollut useita jack russeleita, en voi edes kuvitella miten traumaattista on todistaa kun rakkaalle lemmikille ja perheenjäsenelle käy jotain tälläistä.
    Kysyn aina koirapuistoonkin mennessä voiko sinne tulla, en ikinä halua nähdä omieni tai muidenkaan koirien joutuvan hyökkäysten kohteeksi.
    Ja nyt on siis koirille tarkoitettu paikka jossa niitä saa pitää vapaana.
    Täysin edesvastuutonta pitää mitä tahansa koiraa vapaana paikoissa joissa se ei ole sallittua!!
    Ahdistaa Hilpan perheen puolesta, voimia ja jaksamisia surun keskellä. ♥

  14. Esme
    klo 00:22

    Että pistää vihaksi kun tällaisia uutisia lukee.. Säikähdyksellä olen selvinnyt tilanteista joissa toisen koira on vapaana kun itse lenkitän omaani hihnassa. Kerran lenkillä ollessani koirani kanssa, omakotitalon pihalta karkasi isompi koira joka juoksenteli pitkin kävelyteitä eikä omistajaa näkynyt missään..hetken ajan vapaana juostuaan koiran omistaja huhuili koiraansa ja koitti jahdata tätä kiinni..itse jäin pienen koirani kanssa paikoilleen seisomaan jottei tämä irrallaan ollut koira huomaisi koiraani. Tänä irrallaan ollut koira huomasi lenkillä olleen juoksevan ihmisen ja meni tätä vasten hyppimään, joka tietysti säikähti vierasta koiraa! Toisella kertaa vastaan tuli omistaja joka lenkitti koiraansa vierellään vapaana ja sanoin ettei saa päästää koirani luo ettei se pidä vieraista koirista niin silti tämän omistajan koira tuli tekemään tuttavuutta mistä tietysti oma koirani pelästyi ja alkoi haukkua..onneksi tämä vapaana ollut koira ei provosoitunut vaan jatkoi matkaa, mutta kyllä otti päähän tämä omistajan käytös joka vähät välitti että hänen koiransa tulee vapaana haistelemaan koiraani..argh!

  15. Yukkis
    klo 01:25

    Upea omilla aivoilla ajatteleva suomalainen nainen! Muutit mun käsityksen itsestäsi päälaelleen! Vau!

  16. Salla
    klo 07:54

    Täyttä asiaa koko postaus! Ja nimenomaan, joka ikinen koira tulee kouluttaa rotuun/roduttomuuteen ja kokoon katsomatta eikä pidä lähteä tuomitsemaan tietynlaisia koiria. Ja todellakin omistaja on aina vastuussa, koiraa ei voi asiasta syyttää.

  17. Anna
    klo 09:04

    Sama ongelma on täällä Joensuussa. Oman koiran kanssa on sattunut monta läheltä piti -tilannetta ja olen monet itkut itkenyt. Kauheimmissa tapauksissa irti on ollut kolme koiraa. Mikä siinä tosiaan on niin vaikeaa pitää sitä koiraa kiinni? Toinen ongelma on se, että lapsille annetaan liian iso koira talutettavaksi. Viimeksi eilen oli ekaluokkalaisella valkoinen paimenkoira talutettavana, eikä flexi (!) pysynyt näpeissä.

  18. Kultsun taluttaja
    klo 09:18

    Juu Janni, olet täysin oikeassa. Koirat ovat eläimiä ja niiden käytös joskus täysin arvaamatonta. Ne on pidettävä aina kiinni ja jopa tuttujen koirien leikkiessä on oltava valppaana. Mulle kävi kerran niin, että vuotta vanhempi kultsu ja tuttavan pentu olivat tunteneet koko ikänsä. Pellolla leikkiessään, vapaana, alkoi yhtäkkiä täysi tappelu, 35 – 40 kiloinen koira purressaan saa äkkiä vakavia vammoja aikaan. Nykyään nämä kultsut vihaavat toisiaan, silloin selvittiin pintanaarmuilla.
    Nuorempi kasvettuaan aikuiseksi halusi selvittää nokkimisjärjestyksen…sinänsä normaalia urostelua.
    Aina kiinni ja vapaana koirapuistoisakin valppaana, vastuu on vain ja ainoastaan omistajalla/taluttajalla.
    Hyvää jatkoa Janni, olet upea ja fiksu nainen 🙂 !!

  19. Sara
    klo 09:23

    Toivoisin että tiettyjä koirarotuja myytäisiin ainoastaan sellaisille ihmisille, jotka ovat käyneet jonkinlaisen ”koira-ajokortin”. Mielestäni joillain roduilla pitäisi olla myös pakollinen kuonokoppa.

  20. Mirja
    klo 10:34

    Ihanaa kun kirjoitit tästä. Koiran pitäisi olla aina kiinni yleisillä paikoilla sekä asutusalueiden pienissä metsissä. Metsästäessä ja koirapuistoissa sitten eri juttu.
    Meidän kääpiöpinserimme koki saman kohtalon Hilpan kanssa. Eräällä metsälenkillä isompi koira juoksi metsästä, otti koiraamme mahasta kiinni ja leikki sillä kunnes se kuoli. Ja tämä tapahtui ilman mitään provosointia, koska koira hyökkäsi ns tyhjästä. Meidän äitikin menetti kahakassa työkykynsä joksikin aikaa, kun toisen koiran hampaat lävistivät hänen kämmenensä ja sormensa.
    Nämä on niin raivostuttavia tapauksia, kun ihmiset eivät ymmärrä koiran olevan eläin, josta ei voi aina satavarmasti tietää kuinka reagoi jossakin tilanteessa. Eihän kukaan voi aina tietää toisesta ihmisestäkään niin miten sitten koirasta? Ja varsinkin kun omistaja käyttäytyy kuin ei olisi mitään tapahtunut.. Pöyristyttävää.

  21. Emilia
    klo 11:34

    Kiitos Janni tämän aiheen esille nostamisesta! Luin tämän järkyttävän uutisen eilen ja itku sekä ahdistus tuli lukiessa. Täysin vastuutonta toimintaa hyökkäävän koiran omistajalta. Ja vaikka en itsekään haluaisi tiettyjä rotuja leimata, niin valitettava fakta on se, että niistä on tuntunut tulevan muotirotu tiettyjen ihmisten silmissä ja niitä päätyy aivan liikaa osaamattomiin käsiin. Itselläni on kaksi keskikokoista koiraa, joita pidän aina lenkillä kiinni. Välillä ollaan kohdattu vapaana olevia koiria, jotka olen tähän mennessä onneksi onnistunut karkottamaan pois lähestyessään meitä. Tällaisissa tilanteissa ei paljon naurata ja kauhulla odotan sitä hetkeä, jolloin vapaana olevia koiria tulee enemmän kuin yksi vastaan, tai tilannetta jolloin en saakaan karkotettua meitä lähestyvää koiraa. Ihmiset täytyisi laittaa enemmän vastuuseen omista koiristaan.
    Voimia Hilppa-koiran perheelle!

  22. Ida
    klo 13:45

    Hurrr… Tämä aihe ottaa itseäni niin luista ja ytimistä! Omakohtaista kokemusta irrallan olevasta koirasta löytyy aivan liian paljon… Tämänkin kevään/kesän ajalta jo kahdesti. Omaa koiraani lenkittäessä hihnassa pienen kylän omakotitaloalueella on nyt kahdesti eri pihasta sännännyt tielle vapaana oleva koira. Joten pihassakin vapaana olevat koirat ovat yhtä arvaamattomia kuin julkisilla paikoilla vapaana pidettävät :/
    Toisella kertaa ehdin napata oman toyvillakoirani syliin. Toisella irralla oleva koira ja oma koirani hihnassa kiersivät piiriä minun ympärillä, omani pakoon juosten ja toinen jahdaten ennen kuin sain irti olevasta koirasta kiinni. Omistaja vähät välitti. Ovelta kutsui koiraansa, vaikka kuuli oman koirani pelokkaan huudon. Koirasta irti päästäessä se palasi kyllä omistajansa luokse. Vihaksi pistää tilanteessa se ettei omistaja tullut meiltä kysymään onko kaikki hyvin, vaan pakeni koiransa kanssan sisälle.
    Nämä kerrat vain tältä kesältä. Kuitenkin pahin tilanne minkä olen koirani kanssa kokenut oli, lenkkeilimme ja matkalla portaita noustessa portaiden yläpäästä betonisen aidan takaa ilmestyi amstaff hurjaa vauhtia. Vikkelä koirani ei kuitenkaan rappusissa koiraa päässyt karkuun vaan irti oleva koira sai nopesti otteen koirani päästä. Lopputulos olisi varmasti ollut Hilppa koiran kaltainen ellen olisi tarttunut vieraasta koirasta kiinni niskoista ettei koira pääse heilauttamaan ja retuuttamaan omaani. Hetken koiralle karjuttua edelleen niskavilloista kiinni pitäen päästi koira irti omastani ja omistajatkin ilmestyivät paikalle. Säikähdyksellä onneksi selvittiin, molemmissa korvissa ihonläpi menevät reijät hampaista, mutta onneksi ei pahempaa. Traumat kuitenkin koirallani ikuiset… mustat isommat koirat ovat vieläkin leinkeillä pelonsekaisen vikinän aiheuttajia.
    Itseäni jäi mietittymään että todellako täytyy ihmisvahinkoja aiheutua ennen kuin poliisi aiheeseen puuttuu. Ilmanko ihmisvahinkoja omistaja pääsee pälkähästä?! Tiedän ettei vieraaseen koiraan saisi koskea tai koiratappeluun puuttua, mutta oman koirani suojeluvaisto ei ole tilanteissa itseäni estänyt. Vai onko se sittenkin niin, että ihmisen tulisi tilanteeseen puuttua ja toiselta koiralta purema saada jolloin poliisikin voi tilanteeseen puuttua.

  23. Liv
    klo 11:01

    Kaikki aina toitottaa että ei rotua aleta syyllistämään mutta nyt tähänkin vedetty pitbull mukaan vaikka hyökkäävä koira ei amerikan pitbull terrieri ole ollut. Jotkut tykkää syyttää rotua ja nyt taas väärä rotu saa paskaa niskaa.

  24. Hannu
    klo 23:19

    Ja kauheutta korostaa vielä jälkipyykki. Ravintola vetäytyy täysin vastuusta ja käytös on suorastaan törkeää. Kopion tähän Restamaxille laittamani vastineen. ”En muista milloin joku case olisi hoidettu näin huonosti kuin Hernesaaren koirantappo. Asiaa pahentaa että kehitysjohtaja tittelillä oleva henkilö ryhtyi omilla sivuillaan pilkkaamaan niitä satoja raivostuneita eikä se että hän hädissään poisti kirjoituksen ja alkoi sensuroimaan ravintolan sivuilla olevia kirjoituksia ja bannaamaan kirjoittajia todellakaan auta. Valmiiksi raivostuneet vain saavat vettä myllyyn.” Toivottavasti ihmiset äänestävät jaloillaan ja laittavat paikan boikottiin.

  25. Jaana Holopainen
    klo 12:56

    Kiitos Janni!

  26. Niina
    klo 20:45

    Olen ehdottomasti samaa mieltä kanssasi. Julkisilla paikoilla koirat tulisi pitää kytkettyinä. Valitettavasti tällaisissa tapauksissa riski menettää oma rakas lemmikki on suurempi pienten koirien omistajilla ja vaikka vahingoilta vältyttäisiin, altistetaan hyökkäyksen kohteeksi joutunut koira tarpeettomalle stressille. Toisaalta pienen koiran ryntääminen isomman koiran luokse voi koitua pienen koiran kohtaloksi, pilata isomman koiran tunteja vaatinutta koulutusta tai häiritä esimerkiksi opas- tai hypokoiran tärkeää työtä. Pitää myös muistaa, että jotkut ihmiset pelkäävät koiria riippumatta siitä käyttäytyykö koira ystävällisesti. Siksi olisikin reilua ottaa huomioon myös muut ihmiset. Hyvä teksti ja loistavaa, että otat asian esille, sillä niin kuin sanoit, näistä tapauksista pitäisi puhua.
    Toivoisin kuitenkin itse ymmärtävää ja rehellistä keskustelua aiheesta ja erityisesti rotujen välisistä eroista. Rodun syyttely ei johda mihinkään, mutta tietämättömyys ei ole kenenkään eduksi, vaan tietoisuus rodun alkuperästä ja tyypillisestä käyttäytymisestä voisi olla yksi (joskaan ei ainoa) keino tällaisten tapausten ennaltaehkäisijä. Tietämättömyys tai välinpitämättömyys on yksi syy rodun sekä vastuullisten koiranomistajien leimaamiseen.
    Parhaimmillaan pitbullit ovat loistavia koiria ja lemmikkejä, joissa kuitenkin (kuten muissakin roduissa) on ominaisuuksia, jotka välittyvät perimän mukana. Vaikka koiria ei käytettäisikään enää taisteluun, ei kymmenenkään vuoden jalostus kykene täysin poistamaan koirasta tiettyä ominaisuutta, jota sen jalostuksessa on vuosia suosittu. Jokaisen vastuullisen omistajan tulisi ottaa tämä huomioon.
    Koirilla ilmenee sekä aggressiivista käyttäytymistä että saaliskäyttäytymistä, jotka eroavat motivaation ja päämäärän suhteen. Ensimmäinen liittyy resurssin (ruoka, oma tila jne.) varmistamiseen, kun taas jälkimmäinen saaliin tuhoamiseen. Taistelukoira taustaisilla koirilla tavataan enemmän ”saalistaja-tyyppistä” käyttäytymistä. Lisäksi ”saalistaja-tyyppiselle” käyttäytymiselle on tyypillistä varoittavien signaalien puuttuminen, mikä usein ilmenee varoittamattomana hyökkäyksenä. (Miklosi, 2014) Taisteluun jalostetut koirat eivät välttämättä ole niin sensitiivisiä signaaleille, kuten alistuminen tai luovuttaminen, jotka normaalisti keskeyttävät hyökkäyksen (Lockwood & Rindy, 1987). Toki aina on pidettävä mielessä, että rodun sisällä yksilöjen välillä on eroja. Mutta yleisesti terrierirotuisilla koirilla, on kyky kokonaiseen metsästyskäyttäytymisketjuun eli saaliin etsimisestä sen tappamiseen ja paloitteluun (Kaimio, 2007). Kirurgisten raporttien mukaan pitbullien hyökkäyksien uhreilla on suurempi kuolleisuus kuin muun rotuisten hyökkäyksien kohteeksi joutuneilla (Miklosi, 2014). Voi olla, että tietyllä tavalla motivoitunut käytös aiheuttaa suurempaa vahinkoa.
    Tämä tietoisuuden lisääminen ei koske pelkästään pitbulleja, vaan myös muita rotuja, kuten esimerkiksi suomen 4. suosituinta koirarotua (vuonna 2017), saksanpaimenkoiraa (Kennelliitto). Kyseistä rotua on käytetty poliisin ja armeijan tarkoituksiin ja käytetään edelleenkin. Niin sanotuissa näyttelylinjaisissakin saksanpaimenkoirissa on koiria, joita alunperin käytettiin työtehtävissä. Virkakoirien, kuten saksanpaimenkoirien ja belgianpaimenkoira malinoisien, ominaisuuksissa on arvostettu puolustus- ja puruhalua (Gerritsen, Haak & Prins, 2017), mikä on ohjannut jalostusta. Lisäksi paimenkoirille tyypillistä on intensiivinen ”takaa-ajo” (Kaimio,2007). Koira todennäköisesti ilmentää näitä ominaisuuksia muuallakin kuin työtehtävissä, mikä näkyy haluna jahdata ja tarrata kiinni liikkuviin kohteisiin. Koiran voi tietysti opettaa tarjoamaan välittömän perään ryntäämisen sijasta toista käytöstä. Emme voi kuitenkaan kontrolloida koiran aivoissa tapahtuvia reaktioita, kun se näkee pois päin liikkuvan visuaalisen ärsykkeen. Toisin sanoen käytöstä voi muokata, mutta halu tehdä jotain ei välttämättä poistu. Siksi ”luotettavaksi” koulutettu koira voi sopivissa olosuhteissa olla ”tottelematon”.
    Valitettavan usein siis vedotaan myös siihen, että koira tulisi kouluttaa, mikä osittain ja osassa tapauksissa varmasti pitääkin paikkaansa. Toisaalta sisäsyntyistä käyttäytymistä voidaan toki koulutuksella hallita, mutta ei koskaan kouluttaa kokonaan pois. Siksipä hyvinkin koulutettu koira voi tehdä jotain odottamatonta, jos vain ärsykkeet ja tilanne sekä koiran sisäiset tekijät sillä hetkellä ovat riittävät käyttäytymisen esiintymiseen.
    On siis ihmisten ja erityisesti koirien hyvinvoinnin kannalta tärkeää olla tietoinen koirien taipumuksista ja tarpeista. Tietoinen ihminen ymmärtää minimoida riskit ja samalla huolehtia oman koiransa hyvinvoinnista ja muiden turvallisuudesta sekä arvostuksesta. Myöskään liian suuri luotto omaan lemmikkiin ei saa vähentää ymmärrystä siitä, että sisäisesti motivoitunut käytös voi esiintyä koulutuksesta huolimatta. Suhteellisen pitkästä tekstistäni huolimatta tämäkin on vain yksinkertaistettu pintaraapaisu koirista ja niiden mielenkiintoisesta ja monipuolisesta lajityypillisestä käyttäytymisesta!
    Kiitos Janni vielä ihanista Youtube videoistasi, joita on iloisen persoonasi vuoksi kiva katsoa! 🙂 Mukavaa kesää! 🙂
    Terveisin, Niina
    LÄHTEET
    Gerritsen, R., Haak, R., & Prins, S. (2013). Koiran käyttäytymisen perusteet. Sitruuna Kustannus Oy
    Kaimio, T., & Tallberg, M. (2007). Koirien käyttäytyminen. WSOY.
    Lockwood, R., & Rindy, K. (1987). Are “pit bulls” different? An analysis of the pit bull terrier controversy. Anthrozoös, 1(1), 2-8.
    Miklosi, A. (2014). Dog behaviour, evolution, and cognition. OUP Oxford.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.