Kun pää ei pelaa


Täällä istutaan Kampin sateisella officella ja yritetään saada taas ajatuksesta kiinni. Saavuimme takaisin Suomeen Fort Boyardin kuvauksista sunnuntaina ja tässä on rehellisyyden nimissä ollut aikamoisia käynnistysvaikeuksia tähän tietokonetyöskentelyyn. Jotenkin tuntuu, että pää ei ihan ole vielä päässyt mukaan menoon viikon myllytyksen jälkeen.
Väsymyksen huomaa hyvin myös kropassa. Tuntuu, että mikään määrä unta tällä hetkellä ei riitä siihen, että heräisin aamulla virkeänä. Mikä on jokseenkin hassua, koska olen nyt nukkunut 8h yössä ja TODELLA sikeästi. Siitäkin huolimatta aamulla olo on kuin jyrän alle jääneellä.


Aamuni ovatkin käynnistyneet nyt viimeisenä kahtena päivänä noin neljännen kahvikupin jälkeen. Sitten kun olen ottanut läppärin kauniiseen käteen (okei tämä oli ehkä vähän liioittelua. Linnake meinaan jätti aikamoiset mustelmat, ruhjeet ja ironneet kynnet näihin käsiin :D), ei tekstiä meinaa syntyä millään! Vieläpä kun kaikki deadlinet pukkaa samaan aikaan: kolumnit, editit ja tännekin pitäisi joutaa raapustelemaan! Sinänsähän tässä ei olisi ongelmaa, jos vaan saisi tämän pään toimimaan! 😀
Lähdimme aluksi Eevin kanssa reissuun pari viikkoa sitten torstaina. Vietimme Newcastlessa 4 päivää ja kävimme Ed Sheeranin keikalla, josta lensimme suoraan Ranskaan Fort Boyardin kuvauksiin. Nyt ehdin olla pari päivää kotona ja huomenna nokka onkin jo kohti Tahkoa. Siellä tehdään alkuun pientä kuvausta ja vähän duunijuttuja, mutta viikonlopuksi onneksi pääsee vaihtamaan jo vapaalle 🙂 Innolla odotan myös Tahkon uusittuja portaita, ovat kuulemma aika kuumottavat 😉 Juhannuksen agendana on siis käydä vähän treenillä, syödä hyvin, nauttia ystävistä, hyvästä musiikista ja toki muista Tahkon riennoista.


Sateesta huolimatta toivon, että sulla kulkee ajatus allekirjoittanutta paremmin. Tiistai on toivoa täynnä, ehkä me saadaan loppuviikoksi vielä upeat juhannuksen säät. <3
Xoxo