Saako jättää kesken?


Olen ohjannut ryhmäliikuntaa vajaan kymmenisen vuotta. Nykyisin en siis enää ohjaa kuin satunnaisia ”tilaustunteja”, mutta taustaa ohjaamisesta siis löytyy suhteellisen runsaalla kädellä. Ohjaajan työ on kyllä ollut todella hauskaa ja haastavaakin puuhaa! On ollut mahtavaa ideoida tunteja ja motivoida asiakkaita puskemaan itseään vielä asteen verran pidemmälle. Valitettavasti aika ei kuitenkaan enää riitä tähän hommaan.
Pitkään tunteja ohjanneena törmäsin hiljattain dilemmaan, jota käsittelin aika paljonkin ammattietiikkani kautta. Saako ryhmäliikuntatunnilta lähteä kesken kaiken pois? Ja mikä on hyvä syy poistua kesken ohjauksen?

Tunneilla, joilla käytetään paljon erilaisia välineitä, voi olla haastavampaa livahtaa menemään kesken kaiken. Esimerkiksi painojen palauttaminen paikalleen täyteen ahdetussa salissa voi pahimmassa tapauksessa aiheuttaa jopa vaaratilanteita. Sen sijaan kehonpainoon perustuvilta tunneilta pääsee luikahtamaan huomattavasti helpommin takavasemmalle.
Minun ohjaamiltani tunneilta on lähdetty muutaman kerran ja olen itse lähtenyt 2 kertaa tunnilta. On eri asia, jos asiakas ilmoittaa erikseen, että hänen täytyy vaikkapa poistua hiukan ennen tunnin päättymistä. Silloin ohjaajakin tietää, että vika ei suinkaan ole hänen ohjauksessaan tai tunnissaan. Mutta jos tunnilta vain häipyy sanomatta mitään, se kyllä kolahtaa. Sitä alkaa väistämättä miettimään, oliko tunnissani jotain vikaa, ohjasinko huonosti vai mistä mahtoi kiikastaa. Itse arvostaisin noina hetkinä rehellistä palautetta asiakkailta, joiden kautta omaa toimintaansa on mahdollista kehittää. Pelkkä katoaminen pierun lailla Saharaan saa vain ohjaajan päähän tuhat kysymystä ilman vastausta.
Ensimmäisen kerran lähdin tunnilta ollessani n. 16-vuotias. Menin kyseiselle tunnille ensimmäistä kertaa ja totesin ensimmäisen 10 minuutin jälkeen, että se olisi minulle aivan liian haastava. Enhän tuohon aikaan erottanut vasenta jalkaani oikeasta, ellei kyseessä ollut sisäsyrjäsyöttö. Kerroin ohjaajalle myöhemmin, miksi lähdin tunnilta. Syy ei siis missään nimessä ollut hänen, vaan puhtaasti sen, että olin itse haukannut liian ison palan kakkua.


Toisen kerran lähdin tunnilta noin vuosi sitten keväällä. Tämä siitä syystä, että tunti jolle olin ilmoittautunut, ei vastannut laisinkaan sitä, mille tunnille olin ilmoittautunut. Minulla oli tuolloin hyvin kiireinen päivä ja olin järjestänyt juuri tuon tunnin slotin treenille ja tietenkin halusin saada siitä kaiken irti. Jo alkulämmittelyn jälkeen olin hyvinkin hämilläni tunnin sisällöstä. Kävin kauheaa kamppailua pääni sisällä, voinko tosiaankin lähteä kesken kaiken menemään. Yritin sitkutella vielä muutaman kappaleen verran, jonka jälkeen päätin napata juomapulloni, kiittää ohjaajaa ja lähteä omalle treenille. Tuosta tuli hiukan huono omatunto.
Jälkikäteen omaa treeniä sykkiessäni kuintenkin totesin sen olleen hyvä veto. En nauttinut tunnista laisinkaan, en saanut sykettä ylös, eikä se tosiaan vastannut tuntia, jolle ilmoittauduin. Tähän ohjaajaan en enää törmännyt uudelleen, joten en koskaan saanut mahdollisuutta antaa hänelle palautetta. Palaute kun todella on kaiken a ja o kehityksen kannalta, niin hyvä kuin rakentavakin!

Käydessäni hiljattain eräällä tunnilla, huomasin hiukan samantyylisen ilmiön, kuin edelliskerralla poistuessani itse tunnilta. Ohjaaja oli selkeästi ottanut omia vapauksia muokaten tunnin hyvin erilaiseksi ja selkeästi omien mieltymysten mukaiseksi, kuin mitä itse tuntikuvauksessa kerrotaan. Ennen alkulämmittelyn päättymistä salista poistua kaksi ihmistä. Vähän sen jälkeen lähti vielä kolmaskin. Minusta tuntui ihan kamalalta ohjaajan puolesta. Tuossa kohtaa vaatii todellakin tsemppaamista, että saa vielä kasattua itsensä, vedettyä hymyn kasvoille ja oltua innostava tsemppari ryhmän edessä. Rehellisyyden nimissä omassakin mielessäni välähti ajatus tunnin kesken jättämisestä, mutta lähes tyhjä sali ja jo aiemmin poistuneet ihmiset saivat minut tsemppaamaan lopputunnin läpi. Nautinnollista se ei missään nimessä ollut, edes silloin, kun ohjaaja soitti pari lempibiisiäni. Silloin mennään jo jonkin verran saveen, jos edes hyvällä musiikilla ei saa paikattua muuta tuntia.
Ryhmäliikuntahan toki on täysin vapaaehtoista, eikä siellä pakoteta ketään olemaan. Sikäli mikäli sieltä saa siis poistua kesken tunnin. Näin entisen ohjaajan näkökulmasta olisi kuitenkin hirmuisen tärkeää, että ohjaaja saisi poistuneelta asiakkaalta palautteen, miksi jätti tunnin kesken. Vain sillä tavoin kouliutuu huippuohjaajia, joiden tunneille on aina kiva mennä!

Kommentit (8)

  1. R
    klo 21:41

    Mulla tuli tosi huono omatunto, kun kerran jouduin paniikkikohtauksen takia rynnimään pois ryhmäliikuntatunnilta enkä koskaan nähnyt ohjaajaa enää sen koomin. En voinut pyytää anteeksi enkä selittää, miksi poistuin. Tunti oli tosi hyvä, mut mun päivään se vaan ei silloin ollut sopiva… Toisaalta, enpä sen jälkeen ole kertaskasn ryhmäliikunnassa varsinaisesti käynyt. Jäi kammo. Meinasin laittaa ohjaajan firmaan viestiä mutten kehdannut sit tehdä asiasta ihan NIIN isoa numeroa. Mut onhan se vähän nolo painua ovet paukkuen pihalle kesken kaiken!

  2. Katja
    klo 18:01

    Moi Janni!
    Oon itse huomannu saman entisenä ryhmäliikuntaohjaajana: tunnilta kesken lähteminen on todella, todella vaikeaa ja se vaivaa pitkän aikaa jos ei saa kerrottua ohjaajalle syytä.
    Olin kerran fyysisesti hyvin rankalla tunnilla, jossa ohjaaja mokaili koreografian kanssa jatkuvasti. Satuin kuulemaan biisien välissä joidenkin asiakkaiden mielipiteet asiasta, eivätkä ne olleet mairittelevia. Itselläkin kävi mielessä tunnilta poistuminen, mutta ohjaajasta näki miten häntä harmitti oma suoriutumisensa, joten koitin hymyillä ja tsempata jatkamaan, vaikka ihmisiä käveli ulos salista. Sain jälkeenpäin kuulla, että kyseinen ohjaaja oli tuolloin vatsataudissa, mutta ei halunnut perua ohjausta koska oli jo itsekin siinä sijaistamassa. Harmitti entistä enemmän niiden yksien asiakkaiden ilkeät kommentit, sillä heille asti tieto ohjaajan uhrautumisesta tuskin kiiri.
    Hyvä kun kirjoitit aiheesta 🙂

  3. Penni
    klo 15:20

    Olen parilta tunnilta poistunut kesken, toiselta siksi että omat sykkeet olivat väsymyksen vuoksi liian korkealla koko ajan ja toiselta siksi, että tunti ei ollut kiinnostava. En miettinyt siinä niinkään sitä, että pahoitanko ohjaajan mielen vaan omaa vointiani ja toisella kerralla sitä, että maksavana asiakkaana voin poistua, jos sisältö ei miellytä.
    Ei asiakkaan tehtävä ole miellyttää ohjaajaa. Toki ymmärrän, että ohjaaja varmasti pohtii poistumisen syitä. Voihan sitä esimerkiksi kertoa poistumisensa syyn salin respaan, jotta ohjaaja saa tiedon jälkeenpäin eikä tarvitse pohtia syitä.

  4. Maisa
    klo 00:45

    Itse olen tunnilta poistunut vessaan ja koska oma IBS välillä oireilee äkkinäisesti juuri urheillessa tuli se ekana syynä mieleen yllättävissä poistumisissa. Se on myös sellainen henkilökohtainen syy mitä ei heti tee mieli mennä selittelemään ohjaajalle tunnin jälkeen. Jos tunnissa ja ohjaajassa ei ole mitään suurta vikaa ja poistujia on ehkä 1-2 veikkaisin että omaan oloon liittyvät syyt on aika yleisiä, alkaa heikottaa, vessahätä, kipu tms.

  5. Iitu
    klo 19:09

    Olen ohjannut ryhmäliikuntaa bodypumpista spinningiin ja pienryhmätrainingiin 8 vuotta 18-vuotiaasta lähtien ja rahoittanut sillä muun muassa opintojeni aikasen elämisen. Koko sen ajan olen säännöllisesti, nuorempana useammin, nyttemmin harvoin, nähnyt painajaista siitä, miten sali tyhjenee yksitellen jumppaajista ja lopulta olen siellä yksin – surullista, eikö! 😀 Eipä näin koskaan ole käynyt, vaikka varsinkin yliopiston jopa 80 hengen tunneilta varmasti joku joskus lähtikin. Mutta toivoisin, kuten itsekin toit esiin, että kynnys lähteä tunnilta olisi melko korkea. Harvoin tunnin liikunta – oli se melkein mitä tahansa – on huonosta, ellei sitten ole lääketieteellistä tai muuhun omaan sen hetkiseen suoriutumiseen liittyvää syytä. Toki jos olo on tuntikuvauksen perusteella huijattu, ei sekään tietenkään ole maksavan asiakkaan kannalta reilua! Summa summarum, poistuisin itse tunnilta vain vakaata harkintaa ja ihan perus empatiaa käyttäen 🙂

  6. Raijis
    klo 09:56

    Olen kerran lähtenyt kesken tunnilta joka tuntui kropalleni liian vaikealta. Ohjaaja ei ollut korvaansa lotkauttanut neuvonpyynnöilleni ja ohjasi vain vakkarikävijöitä. En sanonut mitään koska olin ollut hänelle ilmaa…

  7. Mari
    klo 19:53

    en ole koskaan poistunut ryhmäliikuntatunnilta, mutta ainakin 2x se on ollut hyvin lähellä- toinen tunti oli joku tanssipohjainen jonne mentiin kaverin kanssa vaan siksi että se minne piti mennä oli täysi ja voi meillä olisi ollut halu lähteä pois, kun ei meillä ollut kun kaksi vasenta jalkaa molemmilla. toinen kerta oli sellainen, kun menin normi tunnille minne aina, mutta ohjaaja olikin tällä kertaa eri ja sen todella huomasi ja jotenkin siinä ei saanut itsestä sitä kaikkea irti minkä ”vakkari” ohjaajan tunnilla. Mutta tsemppasin loppuun saakka.

  8. Treenaaja
    klo 14:13

    En ole ikinä vielä lähtenyt tunnilta pois, mutta pari kertaa on ollut lähellä. Joskus joillakin tunneilla (bodypump) on alkanut pyörryttää niin kovaa, että päässä sumenee, enkä ole meinannut pystyssä pysyä. Päädyin sitten istumaan kyykyssä välillä ja tasottelemaan oloa. Samoin joskus ollut muuten huono olo, mutta olen saanut himmailtua tai tsempattua. Joskus taas tajuaa vasta tunnilla että onkin vielä väsynyt edellisestä treenistä ja tekisi mieli lähteä pois. Sitten ihan perus flunssat, oksennus- mahataudin, jotka saattaa ilmaantua kesken tunnin yllättäen, jos on vaikka syönyt jotain sopimatonta. Syy ei siis välttämättä ole ohjaajassa, vaan omassa heikossa olossa (voihan ihmisillä olla vaikka mitä sairauksia tms jotka ei päälle päin näy), jos poistuu tunnilta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.