Carelia

Siellä on ollut tänään taas yksi tuomiopäivä. Sadepisarat paiskoutuivat vasten sateenvarjoa, tuulen mukana alepan muovipussi lensi suoraan päin naamaan. Oli kylmä ja kamalaa, mutta onneksi oli myös kaunis keltainen iso auringonlasku.

Tässä kauniissa syyssäässä perjantaitunnelma on huipussaan – jos viettää sen viltin alla sohvalla.
Minä olen niin viluissani että suostun lähtemään ulos vain syömään ja kipitän sieltä nopeasti sitten takaisin kotiin.

Edellinen ravintolakokemuksemme oli kehutussa Careliassa. Mannerheimintiellä sijaitsevassa entisen apteekin viihtyisissä tiloissa.
Olin odottanut tältä aika paljon, mutta kuinkas silloin aina käykään. Ruoka oli kyllä hyvää, mutta mielestäni hinnat ehkä hieman liian yläkanttiin enkä saanut revittyä annoksestani irti mitään vau –elämystä. Tai oikeastaan lähellekään.

Alkuruokia listalta olisi löytynyt kaikkea kampasimpukoista tartarpihviin, mutta koska mieheni on nirso ja jaoimme alkuruuan päädyimme menun tavallisimpaan vaihtoehtoon – yrttimunakkaaseen. Minusta se oli hyvä, mutta se oli vain hyvä tavallinen munakas. Ei muuta.

Pääruuaksi Lauri otti grillattua entrecôteta ja kehui sitä parhaaksi mitä on koskaan syönyt. Minä otin päivän kalan – siikaa. Kastike oli hyvä, samoin lisukkeet, mutta kala liian suolaista ja olisin kipeästi kaivannut lautaselleni jotain raikkautta.

Jälkiruokana juustolautanen, missä oli kolme hyvää juustoa, mutta olen myös syönyt parempiakin.

Kaiken kaikkiaan päädyin ratkaisuun, että voisin syödä ravintolassa uudestaan, mutta en hingu sinne takaisin. Palvelulle ja viinilistalle plussaa.

Nyt kiiruhdan katsomaan miltä se tämänpäiväinen ruokakokemus tulee näyttämään. Kivaa viikonloppua kaikille, älkää minun lailla vällittäkö tuosta säästä:)

Kommentit (18)

  1. suolet
    klo 21:08

    ”kala oli suolista” buahhaahaa 😀

  2. Helis
    klo 21:46

    Suolista vai suolAista? :))

    1. JULIA Toivola Kirjoittaja
      klo 22:13

      Voi eeei 😀 haha. Hups.

  3. Hei
    klo 22:54

    Poseeraa joskus toisella tavallakin, siis mitä kasvoihin tulee. Aina , no okei melkein aina tuollain sivuittain ja sama puoli kasvoista kameraan :)!

    1. JULIA Toivola Kirjoittaja
      klo 23:08

      Haha, tiedän! 😀 mutta olen myös skarpannut! Monissa kuvissa on kaikkea muuta. Näissä kuvissa oli muitakin pään asentoja :D, mutta ne valottui kummasti tai oli sumeita, joten valitettavasti vain nämä kaksi oli ”käyttökelpoisia”.
      Ei se minusta ole nyt niin vakavaa 🙂

  4. Moi
    klo 23:28

    Komppaan Hei-nimimerkkiä. Vähän vaihtelua poseerauksiin, jooko 😀

    1. JULIA Toivola Kirjoittaja
      klo 00:08

      Minusta niissä on vaihtelua! 😀 (Oli ihan pakko katsoa viimeiset kolme sivua taaksepäin ja tarkkailla olenko tosiaan niin usein kasvot samaan suuntaan. Viimeisistä 43 minun kuvissani, missä näkyy kasvot oli vain 14 missä pää käännettynä oikealle ja niissäkin melkein aina eri ilme).

      Enkä nyt halua olla ärsyttävä, taisin katsoa tämän ihan itseäni varten kun olen yrittänyt olla antamatta aina samaa ilmettä (tiedän miten ärsyttävältä se voi näyttää) ja mielestäni olen onnistunut olemaan jumittumatta siihen samaan ilmeeseen viime aikoina ihan kohtuu hyvin 🙂

      1. noniin
        klo 21:14

        Mua yleensä ärsyttää hyvinki monet asiat ja helposti, mutta en edes nyt asiasta mainittaessa huomaa mitään ärsyttävää ”poseerauksissasi”. 🙂 pikemminkin ihmetyttää että joku ylipäätään tälläsestä postauksesta bongaa tämän suuren virheen ja pilaa päivänsä sillä että joku nyt sattuu katsomaan samaan suuntaan peräkkäisissä kuvissa?? 😀

        1. JULIA Toivola Kirjoittaja
          klo 21:30

          Ah! Kiitos ja kumarrus 🙂

  5. LaLau
    klo 14:08

    Careliassa parasta onkin nimenomaan lihat. Täytyy yhtyä nimittäin ehdottomasti kommenttiin maailman parhaasta entrecotesta. 🙂 ps. jos menet toiste, ota alkuun kampasimpukat, ne on taivaallisia. 🙂

    1. JULIA Toivola Kirjoittaja
      klo 21:31

      Mietin myös makkaraa tai possua, mutta tarjoilija ehdotti tätä kalaa.
      No, Ensi kerralla sitten lihaa! 🙂 Ja myös ne kampasimpukat!

  6. Kissis
    klo 08:45

    Heh, samat annokset kuin mulla ja poikaystävälläni Careliassa viime kuussa. Itse kyllä pidin Careliasta, mutta huomasin omassakin kalassani aika suuren suolan määrän. Hinnat joo vähän kalliimman puoleiset, mutta onneksi kyseessä oli mun synttäri-illallinen, joten keskityinkin siis vain ruokaan. 😛

    Carelian vieressä tuli asuttua 8 vuotta ja näköjään piti muuttaa Arabianrantaan, että sinne joskus pääsi 😛

    1. JULIA Toivola Kirjoittaja
      klo 14:52

      haha 😀 Niin se jostain syystä aina menee!
      Kiva etten oe ainut joka huomasi suolaisuuden. Varsinkin kun liika suola ei minua kovin usein edes haittaa!

  7. Mursu
    klo 13:07

    Moi, musta on aivan huippua että sä vaihtelet sun kampaustyyliä, koska liian monella bloggaajalla on koko ajan samalla tavalla hiukset… Ja se on tylsää! Joten propsit sulle, tykkään sun blogista tosi paljon 🙂

    1. JULIA Toivola Kirjoittaja
      klo 14:53

      Kiitos 🙂 En ole itse edes huomannut moista, mutta kiva kuulla että näkyy vaihtelua.

  8. Ansku
    klo 14:03

    Näitä ruokajuttuja on aina kiva lukea, erityisesti kyllä sun omista kokkailuista! Ois ihan kiva jos tekisit vaikka postauksen sun ”ruokakaapin peruspilareista”, mausteista makarooniin, tai jos on jotain erikoisempaa jota aina löytyy ruokakaapista 🙂

    1. JULIA Toivola Kirjoittaja
      klo 14:54

      Tosi hyvä idea! 🙂 Pitää muistaa tuo ja koittaa toteuttaa pian!

  9. Saara
    klo 14:59

    Ihania kuvia! Ruoka näyttää tosi herkulliselta!:)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.