Olen alkanut hengailla hautausmaalla

En tosin näissä kuvissa esiintyvissä vetimissä.

Kaikki alkoi siitä, kun lähdin lenkille. Tavalliseen tapaani juoksin Ruoholahden ”ympäri”, mutta kotiovelle saapuessani tekikin mieli juosta lisää. Näin ei usein käy, joten syytän kovasti Forrest Gumpia, minkä taannoin katsoin telkkarista. Mitä muutakaan sen elokuvan jälkeen tekee mieli tehdä kuin juosta?

Lähdin tarpomaan Hietaniemeen päin. Puolessa välissä matkaa aurinko alkoi jo laskemaan, suuhuni lensi vain kaksi kärpästä, meri haisi kuolleelle kalalle ja puhelimestani loppui akku. Loppumatka meni linnunlaulua kuunnellessa ja siinä vaiheessa kadotin rytmini ja aloin kävelemään. Olin juuri sopivasti saapunut hautausmaan kohdalle, joten päätin tallustella sen läpi. Tallustelinkin tunnin. Siellä oli niin kaunista ja rauhallista. Bongailin mitä hienoimpia hautakiviä ja tunnettujen ihmisten nimiä. Oli haitari hautakiveä ja poni hautakiveä, Alvar Aaltoa, Kekkosta, Gallen-Kallelaa, Mannerheimiä ja talvisodan sankarihautoja. Jossain vaiheessa jopa eksyin, muttei se haitannut. En halunnut poiskaan. Paitsi sitten kun tuli jo pimeä ja pelästyin hiirtä.
Jokatapaksessa, siitä lähtien olen aina lenkkeillyt hietsuun päin ja kävellyt loppumatkan hautausmaalla.
Harmi, että se on jo niin täynnä haluaisin ehdottomasti tulla haudatuksi sinne- tietäisin jopa täydellisen kohdankin haudalleni. Onko vähän karmivaa.

P.s Olen tavattoman hurahtanut halkiollisiin hameisiin ja erittäin ihmeissäni siitä, että käytän sanoja "tavattoman" ja "taannoin", ehkä tästä koko hautausmaa jutusta myös. Mutta ihan vaan näin asiasta hienosti toiseen hyppien, tuo hame on edelleen oikein kiva, ostin sen Forever 21:sta.

 

Kommentit (34)

    1. JULIA Toivola Kirjoittaja
      klo 11:39

      Thank you xx

  1. Ulia
    klo 08:51

    Pistä vaan niitä pisteitä otsikkoon niin paljon kun haluat! Otti ihan sydämestä kun joku _taannoin ihmetteli miksi laitat otsikon perään aina pisteen ja nyt olet ilmeisesti lopettanut ko. käytännön, mutta kun minä taas tykkäsin kun pistit joten toivottavasti sieltä löytyy taas piste jatkossakin. Näyttää kivemmalta 😀

    1. JULIA Toivola Kirjoittaja
      klo 11:46

      😀 Haha, voi minä olen vaan aina niin pihalla tämän ”oikeinkirjoituksen” kanssa, että tottelen aina kuuliaasti jos joku sanoo että tuo tai tämä on väärin.

      Kiitos kuitenkin sinulle tästä – ehkä se ei ole niin justiinsa, missä ne pisteet lojuu. Laitan sinne minne ne näyttää sopivan 😀

      1. Jonna
        klo 16:58

        Näsäviisaana toimittajaopiskelijana päden tässä että oikeastihan otsikon perään ei tosiaan tule sitä pistettä, mutta en tiedä päteekö tuo blogeissa joissa pisteen lisäys voi olla ihan vaan tyylikeino. Mun mielestä sen pisteen voi lykätä sinne mihin tykkää kun blogista on kyse! 😀

        Hautausmaat on musta kivoja ja karmivia. Oon ollut sellaisessa kesätöissäkin. Pesin hautakiviä ja meinasin vahingossa kaataa yhden! :DDDD

  2. Alexa
    klo 09:38

    Meillä on sit samat creepyt hengauspaikat 😀 xx

    1. JULIA Toivola Kirjoittaja
      klo 11:47

      haha voi ei 😀 Ensin sama lenkkeilytyyli ja nyt vielä mestatkin! Varmasti löydät mut vielä jokupäivä jostain hautakiven takaa istumasta 😀

  3. Susse
    klo 10:46

    Pyh, tavattoman ja taannoin ovat mitä mainioimpia sanoja. Lisää moisia!

    Hautausmaat ovat upeita paikkoja, niin rauhallisia eivätkä lainkaan pelottavia. Meillä on mieheni kanssa ollut tapana jopa ulkomaanmatkoilla käydä hautausmaalla, jos se on ollut mahdollista. Tokiolainen oli hieno – ja aika lailla erilainen kuin suomalainen kalmisto.

    Hautausmaat myös muistuttavat, että elämä on hauras eikä kukaan voi tietää päiviensä määrää. Eräältä suomalaiselta hautausmaalta löysimme ison hautakiven, joka kertoi, että 1960-luvulla paikalle oli haudattu nainen sekä sukunimestä päätellen hänen poikansa ja tämän kaksi lasta. Pari heistä oli kuollut samana päivänä, pari hiukan myöhemmin. Veikkailimme, että perheenjäsenet olivat menehtyneet auto-onnettomuudessa ja vähän sen jälkeen.

    1. JULIA Toivola Kirjoittaja
      klo 11:49

      Olisi kyllä mielettömän mielenkiintoista tallustella ulkomaillakin hautausmaita läpi. Tokiossa oli varmasti upea!

      🙂

  4. ania
    klo 13:34

    Hautausmaat ovat hienoja paikkoja. Vanhoilla hautausmailla on myös paljon taidetta, tunnettujen kuvanveistäjien patsaita. Josko tuo enkeli on Vanhalta puolelta (voihan saman näköisiä tosin olla useampiakin), niin mulla on paikka siinä lähellä, ihan vanhan kappelin takana. Siis siinä tapauksessa, että jää jotain maahan laitettavaa, enkä eroa miehestäni (sukuhauta). Mutta ei mulla mikään kiire… Kiitos, kirjoitat hauskasti. Ilo lukea tekstejäsi.

    1. JULIA Toivola Kirjoittaja
      klo 11:50

      Kyllä vanhalta puolelta on 🙂 Meinasin sanoa, että voi sinua onnekasta, mutta en tiedä onko se ihan sopivaa tässä asian yhteydessä 😀

  5. Sanna
    klo 14:15

    Vitsi ku löytäs nyt itekin jonkun kivan hapsulaukun. Aina jos joku löytyy, se on joku liian pieni / iso tai väärän värinen! 😀

    http://catwalkk.blogspot.com/

    1. JULIA Toivola Kirjoittaja
      klo 11:51

      Tiedän! Etsin omaani myös ikuisuuden 🙂

  6. Elina
    klo 15:44

    Toi hame on ihan mielettömän upee! Tykkään paljon (:

    1. JULIA Toivola Kirjoittaja
      klo 11:51

      Kiitos 🙂

  7. Heidi
    klo 19:08

    No johan nyt, en oo siis ainoo joka ”vahingossa” hipsii sinne hautausmaalle ja huomaakin jääneensä sinne katselemaan niitä hautakiviä… 😀 Se on oikeesti aika jännää, tosin munki oli pakko kysyä mun kaverilta, että onko se vähän outoa(?)

    http://dreamstravellingheels.blogspot.fi/

    1. JULIA Toivola Kirjoittaja
      klo 11:52

      Noniin, mahtavaa! Ehkä emme olekaan outoja millään lailla 🙂

  8. Nina
    klo 19:29

    Ennenvanhaan hautausmaat oli tarkoitettukin ajanviettopaikoiksi. Ajateltiin, ettei vainajille tule niin yksinäistä ja surullista, jos siellä käy perheitä käyskentelemässä, ruokailemassa ja vaikka pelaamassa pari peliä. Ihan loogista minusta, kuka nyt jaksaa nukkua ikiunta ihan ypöyksinään!

    Harmi kun nykyjään on säännöt, mitä hautuumaalle saa ja ei saa laittaa. Mm. jotkut hautausmaat ovat kieltäneet ”liian prameat” hautakivet ja patsaat.

    Ei muuta ku kivaa hengailua!
    xoxo Nina

    1. JULIA Toivola Kirjoittaja
      klo 11:56

      Ihan järkeenkäyvä ajatus kyllä! 🙂 Olisi ihanaa jos siellä näkyisi papparaisia pelaamassa penkillä vaikka tammea! Varmaa rupeaisin pillittämään, koska se olisi niin hellyyttävää 😀

      Muistan kun ukkini haudattiin ja mummini oli niin pettynyt kun ei saanut haluamaansa hautakiveä juuri noiden rajoituksien takia. 🙁

  9. Angelika
    klo 22:47

    Ihana toi sun mekko! Ja pidä hauskoja kävely hetkiä hautausmaalla. 🙂

    1. JULIA Toivola Kirjoittaja
      klo 11:56

      haha, yritän 🙂 kiitos.

  10. dghsdsg
    klo 08:42

    jukoliste, tän blogitekstin perusteella meikäki rupee koht hengailee siel! siel nähää te muutkin turistit!

    1. JULIA Toivola Kirjoittaja
      klo 11:56

      nähdään siellä! 🙂

  11. Murmeli
    klo 10:11

    Heh joo sinne ei niin vaan hautapaikkaa saakaan. Ilmeisesti johonkin ”joukkohautapaikalle” pääsee, mutta ei varsinaisesti saa omaa hautaa. Usein itsekin lenkkeillyt siitä ohi mutta kello on ollut jo niin paljon etten ole uskaltautunut enää porttien sisäpuolelle!

    1. JULIA Toivola Kirjoittaja
      klo 11:58

      Tiedän, harmi. Pitänee löytää uusi paikka 😀

  12. Elena
    klo 11:12

    Hautausmaalla tai ei – sä olet nättinä kaikkialla! Ihana asu, jälleen kerran 🙂

    1. JULIA Toivola Kirjoittaja
      klo 11:58

      Ihana, kiitos! 🙂

  13. Saara
    klo 11:34

    hei tiiätkö itse oon pienestä asti pitänyt hautausmaista, ne on todella rauhallisia ja hyvin hoidettuja puistoalueita! ja odotappa julia kun tulee syksy niin voi sitä valoloistoa kun kynttilät saapuvat, vielä kauniimpaa 🙂

    1. JULIA Toivola Kirjoittaja
      klo 11:59

      Niin on! 🙂 Jatkan siis ”lenkkeilyäni” syksylläkin 🙂

  14. Saaramaria
    klo 19:57

    Upee mekko!:) Kauniin värinen.

  15. Pikkis
    klo 20:46

    Heh, pakko kommaa koska mulle kävi just taannoin (!) lähes sama juttu. Olin lenkillä perinteiseen tyyliin ruoholahti-hietsu-akselilla ja jotenkin juoksu ei vaan kulkenut millään joten päätin vähän kävellä…ja jotenkin päädyin sitten sinne Hietsun hautuumaalle käpyttelemään. Siellä oli jotenkin niin ihanan rauhaisaa, etten malttanut lähteä sieltä pois, kiertelin ja kaartelin siellä vaan. Seuraavalla lenkillä teen varmaan samoin, koska ei ole aikoihin tullut yhtä rauhallinen olo kuin siellä.

  16. charlotta
    klo 01:48

    Oli pakko tän postauksen luettuani päättää muuttaa vähän omaakin lenkkireittiä ja eksyä juuri tuonne hietaniemen hautausmaalle. Niin kaunista, ei voi muuta sanoa! Mietinkin jo siellä hiljaa mielessäni, että oonko tullut hulluksi kun olin enemmän lumoissani kuin kauhusta kankeana. Olisin voinut viihtyä siellä tuntikausia 😀

  17. Epa
    klo 09:33

    oot ihan älyttömän kaunis !! 😮 onnistut aina ihan mielettömän hyvin kaikissa asuvalinnoissa. Saat vaatteetki näyttämään sun päällä jotenki paremmalta!! Kiitos, kun kirjoitat tätä blogia, saan sinusta inspistä omaan pukeutumiseeni 🙂

  18. k
    klo 19:30

    voisitko tehdä postauksen tatuoinneistasi? niitä on aina vähän väliä näkynyt, mutta olisin niistä vielä enemmän kiinnostunut :)oon ite jo kauan miettiny tatuointia mutten vaa uskolla mennä ottamaan. alaselän sivuun oon kans miettiny, sattuko sua sinne paljo?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.