THAT FLOWER POWER

 

Olenko ainut kenestä tuntuu, että tämä toukokuu tupsahti tänne niin nopeasti ettei ehtinyt edes hei sanoa?
Ulos lähtiessä sitä ei vain millään mahtaisi uskoa, että ei oikeasti tarvitse talvitakkia ja että on varmasti nähnyt unta koska viime viikolla lenkkipolku näytti ihan erilaiselta. Miten se harmaa polku on yhtäkkiä täynnä sinisiä ja keltaisia kukkia. Kuka superhemuli on ne sinne ehtinyt taikoa?

 

Olen myös aivan varma, että heräsin tänä aamuna vastaleikatun nurmikon tuoksuun ja ruohonleikkurin ääneen. Ajattelin sängyssä itsekseni, että missä ihmeessä tässä lähellä edes oli sitä ruohoa? En oikeasti muista. Pitkä talvi kuittaa liian nopeasti muistot nurmikentistä ja lyhyen kevään perässä juostessa ei ehdi niitä heti uudelleen havainnoida.
Tekisi mieli painaa vuodenaikapausea ja nauttia jokaisesta uudesta ruohokasvista oman aikansa, mutta samalla on niin fiiliksissä että elohopea on kuin pikakaelauksella jo 20 asteen puolella.

Fiilis on kuin kukkamekossa lämpimässä Pariisissa.

 

// Early summer and May came so fast that I didn't even had time to say hello. So weird that still last week my jogging route was gray but now it's full of flowers and green grass. 

 

Dress – Zara
Shoes – Zara
Bag – Chanel
Photos – Kira Kosonen
Location – Paris Musée Galliera

Kommentit (4)

  1. Vierailija
    klo 08:38

    Superhemuli!! :’)))))

    1. JULIA Toivola Kirjoittaja
      klo 09:59

      Hemulilla taitaa olla ihan oma roolinsa mun blogissa. Sen verran useasti on tullut hahmo täällä mainittua 😀

  2. Sini
    klo 10:13

    Nää postaukset on sitä vanhaa Juliaa joka mustakin ollut vähän kadoksissa! 🙂 oot ensimmäinen blogi jota oon alkanut lukemaan ja edelleen yksi suosikeistani, tossa yhessä vaiheessa ei vaan kauheesti tullut sun postauksia luettua kun niissä ei ollut oikein mitään sisältöä. Musta on hienoa että se kuuntelit lukijoita ja palautteesta menit taas takaisin sinne sun omaan tyyliin!

    Mä niin tykkään tästä blogista ja susta! 🙂 jatka samaan malliin!

    1. JULIA Toivola Kirjoittaja
      klo 17:24

      Kiitos paljon, tämä oli tosi kiva kuulla <3

      Inspiraation puute taisi puraista silloin joskus – muistan itsekin sen vaiheen ja tuntui niin ärsyttävältä kun ei ollut mitään annettavaa! Onneksi siitä on jo päästy ja nyt taas vähän liikaakin ideoita täällä 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.