CHANNELING BRIGITTE BARDOT

Yllättäen uimapuvut ovat saaneet kiinnostukseni heräämään viime aikoina merkillisen kovaa.

Luulin tähän asti olevani vannoutunut bikinityttö for life. Inhoan rusketusrajoja ja biksut ovat aika käytännöllinen veto, jos niitä haluaa vältellä. Lisäksi bikinien estetiikka on vedonnut minuun aikaisemmin paljon enemmän, mutta nyt en näköjään vain saa tarpeekseni kokouikkareista.

Niissä on paljon uutuudenviehätystä (viimeisin muistikuva omasta uikkari-ootd:stäni taitaa olla ala-asteelta… ei kun wait a minute… yläasteelta, liikuntatunnilta, heh, ylläri) ja tällä hetkellä uikkarivalikoima on ihan mieletön. Malleja, kuoseja ja leikkauksia on vaikka kuinka ja se saakin miettimään miksi pitäisi uikkareita vain rannalla, ne kun soveltuisivat vaikka minkälaisiin asukokonaisuuksiin…

Ensimmäisen tämän sesongin uikkarin hankin jo tammikuussa. 

Nähdessäni tämän mustavalkoruudullisen röyhelökauluksisen uima-asun, vei se minut silmänräpäyksessä ajatuksissani 60-luvun Cannesin hiekkarannoille à la Brigitte Bardot ja tiesin, että minun oli  saatava se, vaikka mittari näytti silloin kepeää -20c:tä eikä ollut tietoakaan tälläisestä helleaallosta, josta olemme saaneet viime viikkoina nauttia. 

Kerrankin osasin olla kaukaa viisas 😉 

 

 

Kuvat: Mona Salminen 

Meikki: Heidi Rautsiala (YSL Beauty)

Uimapuku: Bik Bok / Farkkutakki: Lindex