INSPIRED BY: KOKO HUBARA

KUKA OLET?

Olen Koko Hubara, 34-vuotias (maaliskuussa 35) äiti, kirjailija, kääntäjä ja Ruskeat Tytöt -median päätoimittaja.

MITEN SINUSTA TULI SINÄ?

Kamalan hankala kysymys! Miten kenestäkään meistä tulee me? Ihmisillähän on tapana pitää itseään itsestäänselvyyksinä. Varmaan täytyy katsoa vanhempia ja isovanhempia, joiden kanssa olen aina asunut ja elänyt lähekkäin. He antoivat minulle monta uskontoa, kieltä ja kulttuuria, sekä opettivat lukemisen ja uteliaisuuden taidot.

MITEN SINUSTA TULI KIRJAILIJA?

Opin lukemaan ja kirjoittamaan nelivuotiaana, sekä suomeksi että hepreaksi. Siitä asti olen kirjoittanut tarinoita. Aloitin tekemällä kiiltokuvista sarjakuvia, sen jälkeen tein omia versioita rakastamistani tyttökirjoista, esimerkiksi Pikku Naisista ja Vihervaaran Annasta. Lopulta minusta tuli ”oikea” kirjailija Ruskeat Tytöt -blogin myötä. Eri kustantamojen toimittajat lukivat tekstejäni ja tarjosivat lopulta sopimusta.

MITEN RUSKEAT TYTÖT SYNTYI?

Ensin oli blogi, jonka aloitin ystävänpäivänä 2015 sattumalta ja krapulassa. Ruskeat Tytöt -sanapari oli olemassa jo kauan ennen sitä, se oli minun ja pikkusiskojeni itsestämme käyttämä sana. Ensimmäinen postaus sai noin kaksikymmentä yksi tuhatta laikkausta, ja siitä koko ilmiö lähti liikkeelle. Muutaman kuukauden päästä sain kustannussopimuksen ja kirjoitin samannimisen esseekokoelman. Maaliskuussa 2017 lanseerasimme Ruskeat Tytöt Median. Aloitin yksin, kirjoittamalla yöllä ja silloisen työpaikkani lounastauoilla, mutta nyt meitä on kolme täysipäiväistä ja kaksi osa-aikaista työntekijää, harjoittelijoita sekä kymmeniä freelancereita!

MITÄ TOIVOT/HALUAT RUSKEILLE TYTÖILLE TULEVAISUUDESSA?

Nyt Ruskeilla Tytöillä on monta eri toimintamuotoa: oma kulttuurimedia, ja lisäksi teemme paljon konsultointi- ja koulutustyötä, tuotantoja muille medioille sekä pyöritämme omaa nuorille suunnattua kirjoittajakoulu RT LIT AKATEMIAa. Kaikki unelmani ovat toteutuneet jo moneen kertaan, ja välillä on hankala keksiä mitä toivoisin. Toivoisin kaikkein eniten voivani tarjota mahdollisimman monelle ihmiselle työpaikan ja kykeneväni fasilitoimaan mahdollisimman hyviä ja turvallisia työympäristöjä media- ja kulttuurialalle.

MIKÄ INSPIROI SINUA?

Luen paljon kirjoja laidasta laitaan, katson romanttisia elokuvia ja murhadokumentteja, ostelen Vogue Parisia ja hengaan Pinterestissä tuijottamassa kuvia Sofia Coppolasta ja Kehlanista. Kirpputorit ovat ykkösharrastukseni, niin netissä kuin irl, lisäksi kävelen ulkona meren rannalla, halailen tytärtäni. Ja nyt kun hän on jo kohta seitsemän eikä niin riippuvainen minusta, ehdin myös uida, joogata ja käydä pilateksessa. Ideat eivät tule koskaan koneella istumalla, tyhjä paperi edessä, vaan silloin kun sukeltaa altaan pohjalla tai pyörii vaatehuoneessa viikkaamassa lakanoita.

MIKÄ SINULLE ON ERITYISEN TÄRKEÄÄ TÄLLÄ HETKELLÄ?

Oma jaksaminen. Kun tekee yhteiskunnallista ja puolijulkista työtä, sitä unohtaa todella helposti itsensä ja alkaa kuvitella olevansa korvaamaton. Nyt yritän opetella siihen, että muutama tunti töitä päivässä riittää, ja saan nautiskella kaikesta ihanasta ja hemmotella itseäni. Kun itsellä on hyvä olo, jaksaa miettiä, miten kaikille muillekin voisi mahdollistaa saman mitä itsellä on. Uupumus johtaa vain katkeruuteen ja konflikteihin.

MISTÄ AMMENNAT TIETOA?

Olen luopunut pikkuhiljaa somesta. Minulla ei ole enää facebookia ja twitteriä  – käytän pääasiassa ei-älypuhelinta, ja vain täsmäiskuina instagramia ja meseä. Some vie liikaa voimiani enkä koe oppivani mitään. Luen kirjoja ja lehtiä – paitsi että poikkeus tekee säännön: monet nykyajan tärkeimmistä liikkeistä on lähtöisin somesta (esim. #metoo) ja monet tärkeät opit saadaan memeistä. Ehkä ei ole syytä olla kovin mustavalkoinen, vaan pitää mieli avoinna ja huoli siitä, että pystyy keskittymään itselle tärkeisiin asioihin.

ONKO SINULLA MENTORIA?

Minulla ei ole varsinaista mentoria, mutta matkan varrella on ollut monta hyvää ihmistä, jotka ovat olleet avainasemassa urallani. Tietenkin koko Ruskeita Tyttöjä perustamassa ollut porukka (Ervin, Mona, Jasmina, Caro ja muut!), samoin paras ystäväni Maija joka ei koskaan tuomitse, kuten ei muotitoimittajaystäväni Noora Nuotiokaan. Keskeinen tyyppi on myös ollut entinen pomoni Miika Särmäkari, jonka kanssa teimme yhdessä Basso-lehteä. Nämä ihmiset ovat opettaneet minua kirjoittamaan ja löytämään ääneni ja pitämään puoleni.

ESIKUVASI?

Fanitan kaikkia! Seuraan tosi-tv-sarjoja ja Hollywood-juoruja, ja katson ihan liikaa Netflixiä. Olen muutenkin aika klisheinen: tyylin puolesta ihailen Charlotte Gainsbourgia ja Jane Birkiniä. Kirjallisia esikuviani ovat esimerkiksi Joan Didion ja Toni Morrison. Haluaisin itsekin osata kirjoittaa tekstejä, joissa näkyy koko elämän kirjo, kauhu, paino tyylikkäästi.

PARASTA KIRJAILIJANA OLEMISESSA?

Vapaus! Saan määritellä aika paljon omia aikataulujani. Välillä kirjoitan ja uppoudun mielikuvitusmaailmaani, välillä luen taustatyöksi kaikenlaisia materiaaleja, välillä käyn opettamassa, ja sitten taas hoitelen hallinnollista puolta kuten apurahahakemuksia.  Joskus työ tuntuu melkoiselta sillisalaatilta, mutta ainakaan ei tule tylsää.

ENTÄ VAIKEINTA?

Taloudellinen epävarmuus. Me onnekkaatkin, jotka olemme saaneet paljon näkyvyyttä ja somehypeä osaksemme, joudumme koko ajan laskemaan roposia, sillä kirjoittamisella ei nykypäivänä elä juuri kukaan. Siksi meistä moni opettaa ja tekee toimittajantöitä, bloggaa ja niin edelleen. Välillä kuvittelen olevani 70-luvun New Yorkin kulttuuripersoona, esimerkiksi Fran Lebowitz tai Diane Keaton, vain jotta jaksan tsempata seuraavaan päivään.

MITEN KAIKESSA KIIREESSÄ JA HÄLINÄSSÄ PIDÄT ITSESTÄSI HUOLTA?

Olen paljon itsekseni. Makaan sohvalla ja tuijotan kattoon podcasteja kuunnellen. Kuten sanottu, yritän liikkua. Ennen kävin salilla ja juoksin, mutta nyt haluan tehdä kaikenlaista hidasta ja rauhoittavaa.

MITÄ SANOISIT 18-VUOTIAALLE ITSELLESI NÄILLÄ TIEDOILLA MITÄ SINULLA ELÄMÄSTÄ NYT ON?

Sanoisin, että älä huolehdi siitä, ettei somea ole keksitty eikä sanaparia ”Ruskeat Tytöt” tunne vielä kukaan. Tulevaisuudessa on niin paljon teknologiaa ja tilaa ja mahdollisuuksia, ettet saata edes kuvitella! Nauti joka hetkestä ennen kuin äitiyden ja uran hulina alkaa, koska sitten se on täyttä menoa.

TULEVAISUUDEN SUUNNITELMASI?

Kirjoitan seuraavaa kirjaani, se on esikoisromaanini! On kamalan jännittävää voida keksiä ihan mitä tahansa päästä ja laittaa se paperille.

LEMPIASIASI TÄLLÄ HETKELLÄ?

Mujin Jasmine & Black Olive -tuoksukynttilä ja kookosvesi!

INHOKKIASIASI?

Onpa vaikea kysymys! Olen hyvin avoin kaikkea kohtaan: maistan mitä tahansa ruokaa ja voin kokeilla melkein kaikkea kerran. Mutta jos jokin pitää sanoa, niin inhoan löysiä kättelijöitä! Miksi kukaan haluaa menettää maailman helpoimman mahdollisuuden tehdä hyvä ensivaikutelma toiseen?

LEMPITRENDISI?

En ole yhtään trendi-ihminen. Katson ne aina läpi mutta oma vaatekaappi on ollut yhtä ja samaa valkoinen t-paita, farkut, lenkkarit, isot korvikset -vaariaatiota viimeiset kaksikymmentä vuotta.

KAMALIN TYYLIMOKASI?

Otin kerran permanentin… eikä siitä sen enempää.

PARAS TYYLIKOKEILUSI?

En tee tyylikokeiluja. Ehkä joskus teininä testailin eri juttuja, mutten muista enää niitä aikoja. Kirppariltakin ostelen vain vaaleansinisiä miestenpaitoja ja Kashmirneuleita.

MITÄ ILMAN ET ARJESSA OSAISI OLLA?

Käsilaukussani on aina muistivihko ja kynä. Ilman niitä en liiku minnekään. Monet ratkaisut työongelmiin ja uudet ideat tulevat kävellessä tai ratikassa.

LEMPIKOSMETIIKKATUOTTEESI?

Käytän todella vähän kosmetiikkaa, mutta Atopikin kasvovesi on ilmiömäisen tehokas – ja kotimainen.

URAVINKKISI?

Aika monesti media-alasta ja luovasta alasta haaveileville sanotaan, että verkostoituminen on kaiken ydin. Ole aina kiva muille koska et koskaan tiedä milloin saatat tarvita jeesiä. Olen eri mieltä. Kaikkea ei tarvitse sietää, ja joskus totuttuja tapoja on hyvä ravistella. Sinulla on oikeus nousta pöydästä, kun tarjolla ei ole mitään hyvää. Voit olla täysin sopiva alalle, vaikket olisi maailman ekstrovertein, et halua juosta kaikenmaailman tapahtumissa etkä täyttäisi some-influencerien ulkonäkövaatimuksia. Do you, baby!

KAUNEUSVINKKISI?

Chanel 5. Parfyymi. AINA. En käytä meikkiä juuri ikinä mutta laitan lenkillekin hajuvettä.

LIFE MOTTO?

Whatever you speak unto existence will happen.

LEMPIBIISI?

Celine Dion: Pour que tu m’aimes encore